Isän ja pojan yhteinen näky

 
Daniel ja Leif Nummela

Lähetyskäsky on kuljettanut Leif ja Daniel Nummelaa niin opiskeluvalinnoissa kuin moninaisissa työtehtävissä. He iloitsevat keskinäisestä suhteestaan, jossa on helppo keskustella toisen kanssa, vaikka joskus oltaisiin eri mieltä.

Leif Nummela:

Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela iloitsee poikansa Daniel Nummelan tuoreesta nimityksestä Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähetysjohtajaksi.

Sansa neliöb. toukokuu, MJa

– Olen kiitollinen, että hän on saanut hyvän, lahjojaan vastaavan työn.

Rakkaus evankeliumiin on juurtunut Nummelan lapsiin jo varhain. Perhe eli aktiivisesti kristittyjen yhteydessä, työn puolesta sekä vapaa-aikana, joten oli luonnollista kertoa Jeesuksesta lähellä ja kaukana.

Leif opiskeli ylioppilastutkinnon jälkeen Suomen ev. lut. Kansanlähetyksen Lähetyskorkeakoulussa lähetystyön teoriaa. Opit hän pisti käytäntöön kahden vuoden aikana Italiassa lasten ollessa pieniä.

Aikuisiässä Leifin poika Daniel lähti Mari vaimonsa ja lastensa kanssa lähetystyöhön Japaniin. Kymmenen vuoden ajan isä ja poika hoitivat yhteyksiään videopuhelujen välityksellä. Leif ja vaimo Irene tekivät Japaniin myös muutamia vierailuja. Näillä matkoilla Leif näki konkreettisesti, mitä Danielin työ tässä shintolaisuuden ja buddhalaisuuden hallitsemassa saarivaltiossa käytännössä oli.

Isyyden iloja

Leif kertoo esikoispoikansa Danielin syntymästä hauskan muiston.

– Minulla ei ollut aavistustakaan, kuinka kauan synnyttämässä ollaan. Joku oli vihjaissut, että sinne voisi viedä omia eväitä mukanaan, joten ajattelin ottaa kokonaisen maitolitran ja vähän muutakin. Vaimo nauroi vieressä niin, että meinasi synnyttää jo kotona!

Danielin teinivuosina isän ja pojan välillä käytiin joskus tiukkojakin keskusteluja, mutta muuten Leif muistelee, ettei Danielilla ollut mitään pahaa murrosikää.

– Hän oli hyvin urheilullinen, kavereita riitti, ja hän tykkäsi liikkua ulkona. Tietysti kun oli kaksi saman ikäistä veljestä, he ottivat joskus yhteen.

Leifiä naurattaa, kun hän muistelee näitä kahta alakouluikäistä auton takapenkillä.

– Pojat halusivat nappuladiskoon, mutta me päätimme vaimon kanssa, ettei se käy. He ihmettelivät tätä ja veli kysyi, onko jossain Raamatussa sanottu, ettei saa mennä diskoon.

Kun vastasin, että ei ole, hän totesi Danielille, että se olisikin helppoa, jos isä pitäytyisi ainoastaan siihen, mitä on kirjoitettu!

Pojan vahvuudet

Leif arvostaa poikansa terävää älyä sekä halua paneutua samoihin asioihin, joita hän itsekin pitää tärkeinä.

 

”Daniel on rohkeasti oma itsensä, vaikka tämä aika on sellainen, että klassisena kristittynä joutuu uimaan usein vastavirtaan.”

 

– Daniel on rohkeasti oma itsensä, vaikka tämä aika on sellainen, että klassisena kristittynä joutuu uimaan usein vastavirtaan.

Yhdeksän lapsenlapsen vaari on myös tyytyväisenä pannut merkille, kuinka antautuneesti Daniel satsaa perheeseensä ja kolmeen lapseensa, oman työnsä ohessa.

Rukousta ilman sanojakin Hengellisiä ohjelmia toimittava Leif kertoo oman rukouselämänsä syventyneen, kun hän aikoinaan ymmärsi, että Jumala on oikeasti olemassa oleva Persoona, jolle voi puhua.

– Se ei ole mietiskelyä, vaikka Raamatun sanojen mietiskely onkin viisasta. Jumalan edessä voin olla myös hiljaa. Ihminen voi vuodattaa Hänelle sydämensä ja kertoa kaikki pienetkin asiat.

Daniel Nummela:

Daniel on kiitollinen siitä, että hän on saanut kasvaa hyvän isän poikana.

– Vaikka isä oli paljon puhujamatkoilla, olen oman isyyteni varrella ihmetellyt sitä, miten auliisti hän jaksoi aina kuljettaa harrastuksiin, vaikka meillä molemmilla veljeksillä oli treenit 4–5 kertaa viikossa.

Kodin säännöistä hänelle tulee mieleen teini-iän varhaiset kotiintuloajat.

– Jos olimme diskossa, äiti odotti kotiin, ja meidän poikien piti syödä purkkaa, jos olimme maistaneet hiukankin alkoholille tuoksahtavaa. Jonkin kerran on meitä kävelytetty jotain viivaakin pitkin, Danielia naurattaa.

– Nyt ajattelen, että nehän olivat hienoja merkkejä siitä, että meistä välitettiin ja meitä rakastettiin.

Tilaa olla eri mieltä

Daniel nostaa hattua isänsä keskustelutaidoille, kuten myös tämän palvelevalle ja nöyrälle asenteelle.

”Isä kunnioittaa muita, myös niitä jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä. Hän ei pidä itseään parempana kuin muut ja on sinut itsensä kanssa.”

– Isä kunnioittaa muita, myös niitä jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä. Hän ei pidä itseään parempana kuin muut ja on sinut itsensä kanssa.

Rukouksen merkitys

Danielille rukous on yhtä tärkeää kuin hengittäminen. Vuoropuhelua Jumalan kanssa hän havainnollistaa vertaamalla sitä suhteeseen omaan aviopuolisoon.

– Ei häntäkään opi tuntemaan, ellei asioita ilmaista. Kun luemme Raamattua, Jumala puhuu meille, ja me voimme sitten rukouksessa jättää asioita Hänelle. Jeesuskin vetäytyi usein syrjään voidakseen olla yksin ja rukoilla. Vaikka Hän oli itsekin Jumala, Hän silti otti aina aikaa erikseen rukoukselle.

Kuva: Mikael Juntunen

Leif ja Daniel Nummelan Samaa sukua -haastattelu on alun perin julkaistu Radio Dein ystävien Aalloilla-lehdessä. Tilaa itsellesi näytenumero.

 

Leif Nummela, 65 v:

·         Uusi Tie -lehden päätoimittaja, kirjailija, teologi, tv-toimittaja, Kirkolliskokouksen jäsen, Inkerin kirkon pastori

·         Teologian maisteri 2001, Johtamisen erikoisammattitutkinto 2010 (Hämeen AMK)

·         Perhe: vaimo Irene, kolme aikuista lasta sekä yhdeksän lastenlasta

·         Harrastukset: musiikin kuuntelu, lukeminen, elokuvat, sauvakävely

Daniel Nummela, 38 v:

·         Kansanlähetyksen lähetystyöntekijä Japanin Awajin ja HAT-Koben seurakunnissa 2009–2020, Kansanlähetyksen lähetysjohtaja 2021–

·         Teologian maisteri ja pappisvihkimys 2008, teologian tohtorikoulutettava dogmatiikassa (Helsingin yliopisto)

·         Perhe: vaimo Mari sekä kaksi tytärtä ja poika

·         Harrastukset: juoksu, pyöräily, hiihto, vaeltaminen, elokuvat ja kirjat

 

 

 
Radio Dei Radiot_fi