Inkerin kirkon vahvuus on voimakas lähetys

 

Ivan Laptev toimii Inkerin kirkon piispana. Kuva: Liliann Keskinen

Inkerin evankelis-luterilainen kirkko on ainutlaatuinen ja itsenäinen, monille suomalaisille tuttu kirkko itärajan takana.

Inkerin kirkon seurakuntien yhteydessä arvioidaan olevan yhteensä noin 8000 seurakuntalaista. Kirkon vahvuus on vahva missionaarisuus eli aktiivinen ote lähetystyöhön. Uusia seurakuntalaisvetoisia yhteisöjä perustetaan koko ajan lisää ympäri Venäjää. Kirkko ulottuu Karjalasta Siperiaan asti.

Projektitutkija Riikka Porkolan uusi julkaisu selvittää, miten Inkerin kirkko on kehittynyt 2010-luvulla ja miltä se näyttää 2020-luvun Venäjällä.

Kalajoen Krist. opisto Neliöb. 8.-21.4.

– Inkerin kirkko toimii maantieteellisesti lähellä Suomea. Silti sen toimintaympäristö ja vähemmistökirkon asema on tyystin erilainen kuin Suomen luterilaisella kirkolla. Venäjällä kaikkiaan protestantteja on arvioitu olevan vain noin yksi prosentti koko väestöstä. Jos tätä ei ymmärrä, Inkerin kirkon todellisuutta ja sen liikkumatilaa venäläisessä uskonnollisessa ympäristössä on vaikea hahmottaa, Riikka Porkola sanoo.

Julkaisu nostaa kiinnostavia tapauksia esiin nykypäivän seurakuntaelämästä.

– Esimerkiksi omalla historiallisella alueellaan, Pietarissa, Inkerin kirkko saa kehittyä ja vaikuttaa varsin vapaasti. Sinne onkin kasvanut hipstereiden suosima Pyhän Annan seurakunta, jossa parikymppiset pietarilaiset pyörittävät omavaraisesti päivittäistä tapahtumatuotantoa, tuottavat isoja näyttäviä konsertteja sekä taitavaa sisältöä sosiaaliseen mediaan.

Suomalaisten vaikutus Inkerin kirkkoon merkittävä

Selvitys perkaa suomalaisten roolia Inkerin kirkon kehittymisessä, mikä on ollut vuosien saatossa merkittävä. Lisäksi pohditaan, miten yhteistyötä ja ymmärrystä voisi lisätä ja vahvistaa myös tulevaisuudessa.

Suomen luterilaisen kirkon, herätysliikkeiden, järjestöjen ja yhdistysten ohella on selvitetty ulkomaisten kirkkojen, kirkkoliittojen ja isoimpien järjestöjen yhteyttä Inkerin kirkkoon.

Tutkija Riikka Porkola on koulutukseltaan teologian ja filosofian maisteri pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus. Porkola on asunut Venäjällä yli seitsemän vuotta, opiskellut Moskovan ja Pietarin yliopistoissa ja työskennellyt esimerkiksi Pietarin pääkonsulaatissa ja Venäjän-kaupan tehtävissä. Nyt julkaistua selvitystä varten hän on kerännyt muun muassa yli 60 tuntia haastatteluja aineistonkeruumatkoillaan.

Kirkon viestintä