Indiana Jonesin seikkailut opettavat koululaisille Raamatun historiaa

 

Juho Sankamo. Kuva: Mikael Rydenfelt.

Juho Sankamon vauhdikkaat esitelmät avaavat kaikenikäisille Raamattuun liittyviä tapahtumia. Indiana Jones -elokuvat tarjoavat tarttumapintaa myös ikuisen elämän asioihin.

Reilu vuosi sitten Indiana Jones -fani ja teologian tohtori Juho Sankamo tarjoutui pitämään turkulaisissa alakouluissa luentoja otsikolla “Indiana Jonesin johdatus arkeologiaan”. Idea otettiin kernaasti vastaan, ja kohta luentoja pidettiin myös Pöytyän, Vehmaan ja Porin kouluissa. ”Indi” on vieraillut myös useissa seurakuntien nuortenilloissa ja leireillä.

– Pidän näitä luentoja yhteistyössä paikallisseurakunnan kanssa. Käyn läpi arkeologian jymylöytöjä. Tutustumme Egyptin pyramideihin, Kiinan Terrakotta-armeijaan, Euran emäntään ja Jerusalemin Vanhan testamentin ajan hautoihin, joista on löytynyt vanhin Raamatun kirjoitus eli Herran siunaus 600-luvulta eKr, Sankamo luettelee.

Sansa kesäkeräys artikkelin alle

– Arkeologia kiinnostaa ihmisiä, ja Indiana Jones on hyvällä tavalla maallinen aihe. Se on seikkailukertomus, joka liittyy uskonnollisiin asioihin. Oppilaat saavat laajoja kokonaiskuvia, ja samalla ymmärtävät, että Raamatun historia kuuluu Lähi-idän historiaan, Sankamo perustelee.

Hän aloittaa esitelmänsä heijastamalla kankaalle Indiana Jonesin kuvan.

– Indi juoksee karkuun vieriviä kiviä. Hän etsii Mooseksen liitonarkkia, Aaronin sauvaa ja Graalin maljaa. Indi-leffoissa on yllättävän paljon Raamattuun liittyvää arkeologista asiaa.

Suurten kertomusten perässä

Sankamo on itse opiskellut arkeologiaa ja Raamatun historiaa Jerusalemin yliopistossa sekä osallistunut arkeologisiin kaivauksiin Galileassa.

– Yleensä arkeologiassa ei etsitä ”legendaarisia aarteita” kuten liiton arkkia tai Graalin maljaa, vaan kaivamme esiin suurempia kokonaisuuksia alemmista maakerroksista. Arkeologia valaisee taustamaailmaa. Esimerkiksi muuri tai talo kertovat paljon, kun ne voidaan ajoittaa, Sankamo toteaa.

Koulujen opetussuunnitelmaan on kirjattu, että 5. ja 6. luokalla lasten tulee käsitellä Mesopotamian, Irakin, Egyptin ja Kiinan muinaista historiaa. Sankamo sitoo luentonsa tähän suunnitelmaan.

– Usein tärkeimmät arkeologiset löydöt liittyvät hautoihin. Kun kysyn koulussa tuntevatko oppilaat joitakin oikein vanhoja hautoja, saan aina vastaukseksi Egyptin pyramidit. Indi-luennossa piirtyy kaari vuosituhansien ja kulttuurien yli. Huomaamme, että ihmiset ovat aina ja kaikkialla uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään. Tämä usko on meissä syvällä, eikä sitä kannattaisi kieltää.

Konkretia auttaa hahmottamaan

Lukuisat arkeologiset esimerkit auttavat Sankamoa havainnollistamaan ihmisten uskomuksia koululaisille. Hän kertoo Kiinasta 1970-luvulla löytyneestä Terrakotta-armeijasta, johon kuuluu jalkapallostadionin verran savesta tehtyjä, oikean ihmisen kokoisia sotilashahmoja. Niiden oli tarkoitus puolustaa Kiinan ensimmäistä keisaria tuonpuoleisessa ja auttaa tätä kuolemanjälkeisillä valloitusretkillä. Terrakotta-armeija on rakennettu 200 eKr. Sankamo käy oppilaille läpi myös esimerkiksi Jerusalemin Hinnomin laakson hautaa, josta on löydetty yli tuhat 600-500-luvuille eKr. ajoitettua esinettä. Tuolloin hautaan otettiin mukaan kaikkea mitä ihminen elääkseen tarvitsi.

– Tästä saamme nuorten kanssa hyviä keskusteluja. Koululaiset sanovat monesti, että ottaisivat hautaansa mukaan puhelimen ja pelikonsolin.

– Hinnomin laakson hautakätköstä löytyi Herran Siunaus hopeisiin kääröihin kirjoitettuna. On mielenkiintoista, ja koskettavaa, että vanhin löydetty Raamatun teksti on juuri Herran siunaus – eikä esimerkiksi jokin sukuluettelon pätkä tai sotakertomus, Sankamo pohtii.

Mutta onko lapsilla kapasiteettia käsitellä iankaikkisen elämän asioita?

– Kun pysymme konkretian tasolla, se onnistuu. Kuvat auttavat.

Sankamo kertoo pitäneensä Indiana Jones -opetuksia kaikenikäisille, myös vanhuksille.

– He ovat vain enemmän innoissaan, kun kerron, että pidin esitelmän juuri vitosluokkalaisille.

Uskon esikäppäilyä”

Juho Sankamo kertoo, että keskiajalla kirkko kehitti käsitteen praeambula fidei. Suomalaiset teologit ovat kääntäneet tämän ”uskon esikäppäilyksi”. Käsitteellä tarkoitetaan, että luonnollinen ymmärrys antaa meille vihjeitä Jumalan olemassaolosta ja johdatuksesta. Tällaisella ”uskon esikäppäilyllä” ei saavuteta pelastavaa uskoa, tai päästä alttarille asti, mutta päästään ainakin sinne päin.

Sankamon mukaan arkeologia voi auttaa aikamme epäileviä tuomaita käppäilemään Jumalan suuntaan.

– Usko kuolemanjälkeiseen elämään on yleisinhimillinen piirre. Kristittynä ajattelen, että Jumala on painanut jokaisen ihmisen sieluun iäisyyden kaipuun. Tämä kaipuu ilmenee pyramideissa, terrakotta-armeijassa, ja Jerusalemin hautaluolissa. Kuoleman jälkeiseen elämään on valmistauduttu.

– Arkeologisten löytöjen perusteella voidaan sanoa, että egyptiläisillä oli ensimmäisinä käsitys viimeisestä tuomiosta. Kun ihminen kuoli, hänen sielunsa vietiin oikeussaliin, jossa oli Osiris ja muita jumalia. Siellä oli vaaka, jolle kuolleen ihmisen sydän pantiin. Toiseen vaakakuppiin laitettiin oikeudenmukaisuuden jumalan höyhen. Jos sydän painoi enemmän kuin höyhen, ihminen joutui kadotukseen. Jos vaaka ei liikahtanut, pääsi ikuiseen elämään. Toivoa sopi, että tuolla tuomiolla saisi olla kevein sydämin.

Sankamo toteaa, että kristittynä on turvallista valmistautua kuolemaansa Jeesuksen kanssa.

– Kristus sanoo: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin.” (Joh. 11:25.)

Lisätietoa Indi-luennoista löytyy nettisivustolta www.juhosankamo.fi.

Artikkeli on julkaistu Elämä-lehdessä 3/2019

 

Aiheet