Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Helsingissä juhlittiin yhteiskristillisesti uskonnonvapautta — laista hyötyneiden vapaakristittyjen ääni ei juuri kuulunut

 
Ihmisiä osallistumassa Helsingin Temppelinaukion kirkossa järjestettyyn tapahtumaan.

Vapaus uskoa järjestettiin Helsingin Temppelinaukion kirkossa lauantaina 29. huhtikuuta. Tilaisuus oli kuultavissa myös Radio Patmoksessa vappupäivänä 1. toukokuuta klo 16. Kuva: Pia Korhonen

Vapaus uskoa — Uskonnonvapaus 100 vuotta -juhlassa kristittyjen yhteistyöverkostot yhdistivät ensi kertaa voimansa konkreettisesti.

Vapaus uskoa — Uskonnonvapaus 100 vuotta -tilaisuudessa juhlittiin ekumeenisin menoin vuonna 1923 voimaan tullutta uskonnonvapauslakia, joka toi lisää vapautta niin kristillisille vähemmistöille kuin muillekin uskonnoille. Tilanne oli toisena juontajana toimineen Kirsi Rothforsin mukaan sikäli poikkeuksellinen, että ensimmäistä kertaa Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN), Suomen Evankelinen Allianssi (SEA) ja Suomen Lähetysneuvosto (SLN) tekivät jotain konkreettista yhdessä.

Esillä oli monen kirkkokunnan ja järjestön edustusta. Puheista vastasivat evankelis-luterilainen piispa Bo-Göran Åstrand, ortodoksisesta kirkosta isä Heikki Huttunen ja suomenruotsalaisesta metodistikirkosta pastori Marjan Roayaii.

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Molemmat kansankirkkojen paimenet myönsivät oman erityisasemansa Suomen kristillisessä kentässä. Luterilainen kirkko dominoi kauan suomalaisessa yhteiskunnassa eikä muille uskonnoille tai kristinuskon haaroille ollut yhtä lailla tilaa, totesi ruotsiksi puhunut Åstrand. Samalla hän haastoi miettimään, millainen yhteiskuntamme olisi ilman kristinuskon vaikutusta: reformaatio toi raamatunkäännöksen, lukutaitoa tankattiin kirkon myötävaikutuksella ja kristillinen käsitys jokaisen ihmisen loukkaamattomasta arvosta näkyy yhä suomalaisten asenteissa.

Erityisasema on ollut kirkoille itselleen sekä mahdollisuus että taakka, puhui puolestaan Huttunen. Esimerkiksi kouluja ja uskontoa koskevassa keskustelussa kuuluu vielä reaktioita uskon pakkovaltaa vastaan, vaikka se on kaukana menneisyydessä. Kristityn tehtävä nyt on hänen mukaansa suunnata maailmaan, palvella ja kunnioittaa Jumalan kuvaa jokaisessa ihmisessä.

Roayaii muistutti siitä, että suomalaisten nauttima uskonnonvapaus ei globaalisti ole itsestäänselvyys. Seikkaperäisesti vainon eri muotoja käsitellyt puhe kannusti kiitollisuuteen ja ponnistelemaan jatkossakin vapaan yhteiskunnan puolesta.

Kommentti: Laista hyötyneiden ääni jäi ohueksi

Puuttumaan jäivät oikeastaan vapaakristillisten kirkkojen näkökulmat siitä, mitä uskonnonvapaus on heille tarkoittanut eli mahdollisuutta rekisteröityä kirkkokunnaksi reiluilla ehdoilla. Sen sijaan Vapaakirkon ja helluntaiherätyksen edustajina pastorit Ari Korolainen ja Stefan Sigfrids johdattivat osallistujia yhteiseen rukoukseen.

Kaikki järjestävien tahojen jäsenet eivät olleet mukana tilaisuudessa. SEN:n varsinaisista jäsenistä puuttuivat esimerkiksi katolinen kirkko ja Pelastusarmeija. Toisaalta kaikki SEA:n tai SLN:n jäsenetkään eivät olisi mahtuneet olemaan tasapuolisesti esillä. Painotus oli eri kirkkokunnissa ja kattaus oli joka tapauksessa ekumeeninen. Myös kaksikielisyys kuului selkeästi ohjelmassa.

Ylistystä veti Northwind-seurakunta ja Jukka Leppilampi esiintyi viime hetkellä sairastunutta Tove Wingreniä paikanneen Junnu Aaltosen kanssa. SLN:n puheenjohtaja Timo Keskitalo luki Raamattua ja rukoili, SEA:n puheenjohtaja Kirsi Rothfors ja SEN:n pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken juonsivat. Tervehdyssanat kuultiin Töölön kirkkoherra Hilkka Niemistöltä, kolehti kerättiin vainottuja kristittyjä tukevalle Open Doors -järjestölle.

 
Päivä artikkelibanneri 11.3.- 2024