Helluntaikirkkoseurakunnille syntynyt veroyllätyksiä

 

Seinäjoen helluntaiseurakunnan rakennuksen omistaa vanha seurakuntayhdistys, ja helluntaikirkkoseurakunta on siinä vuokralaisena. Seurakunta nimesi rukoushuoneensa Helluntaikirkoksi jo vuosia sitten.

Seinäjoellä vanha seurakuntayhdistys jää seurakuntarakennuksen omistajaksi. Verottaja ei ulota yleishyödyllisyyttä uskonnollisiin yhdyskuntiin.

Näyttäisi siltä, että rukoushuoneeseen kohdistuva kiinteistövero on tullut monilla paikkakunnilla yllätyksenä, Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen toteaa.

Viime kuukausina useilla rukoushuoneilla on ihmetelty postissa saapunutta kiinteistöverolappua. Se on monilla paikkakunnilla uusi tuttavuus: yleishyödyllisinä yhdistyksinä toimineet seurakunnat ovat toimineet käytännössä täysin verovapaina.

Sansa kesäkeräys artikkelin alle

Kun aiempi yhdistyksen omaisuus on siirretty osana Suomen Helluntaikirkkoa toimivan seurakunnan kirjanpitoon, myös sen verokohtelu on muuttunut.

Verottajan linja tiukka

Kiinteistövero kootaan kunnallisena verona.

Kunnanvaltuuston päätöksellä yleishyödylliset yhdistykset on saatettu vapauttaa kiinteistöverosta, tai veroprosentti on esimerkiksi liikekiinteistöjä roimasti alhaisempi.

Verohallinto on ottanut linjan, jossa se ei laske uskonnollisia yhdyskuntia yleishyödyllisten yhteisöjen piiriin.

– Verovapaus on saatettu todeta kunnassa, mutta verottaja tekee asiassa oman ratkaisunsa, Esko Matikainen kuvailee.

Verohallinnon linja perustuu muun muassa keväällä 2018 tuolloisen valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) kannanottoon, jossa ”uskonnonvapauteen ja neutraalisuuteen liittyvät näkökohdat puoltavat sitä, että uskonnolliset yhdyskunnat rinnastetaan pikemminkin evankelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuin yleishyödyllisiin yhteisöihin.”

Kansankirkkoja ei ole vapautettu kiinteistöverosta. Luterilaiset seurakunnat maksavat vuosittain noin 15 miljoonaa euroa kiinteistöveroja.

Seinäjoella rakennus jäi yhdistykselle

Seinäjoen helluntaiseurakunnassa verotusnäkökohdat olivat mukana suunnittelussa, kun yhteisö vuonna 2017 muodosti paikallisen helluntaikirkkoseurakunnan.

– Kiinteistöveroon liittyvä probelmatiikka oli meillä tiedossa, hallituksen puheenjohtaja Sami Pakkala sanoo.

Seinäjoella päädyttiin ratkaisuun, jossa rukoushuone jäi yleishyödyllisyys-statusta nauttivan seurakuntayhdistyksen omaisuudeksi, ja toiminnasta vastaava helluntaikirkkoseurakunta asettui tilaan vuokralaiseksi.

– Säästämme todennäköisesti hyvin suuren summan, jopa 60 000 euroa vuodessa.

Yhdistyksen säilymisellä ja rakennuksen jäämisellä sen omistukseen oli Sami Pakkalan mukaan myös henkistä merkitystä: uskonnollisen yhdyskunnan muodostaminen ei monien muiden paikkakuntien tavoin ole Seinäjoella ollut täysin kitkaton kysymys. Osa seurakuntalaisista on tulevaisuudessakin jäämässä vain yhdistyksen jäseneksi.

Seinäjoen ratkaisussa yhteisön irtain omaisuus siirtyi kirkkoseurakunnalle.

– Irtainta omaisuutta voidaan hallinnoida kirkkoseurakunnan puitteissa. Kiinteistön asiat kuuluvat yhdistykselle.

Yhdistyksen ja kirkkoseurakunnan välille on tehty yhteistyösopimus, jossa ollaan määritelty vuokralaissuhde, ja se miten yhdistys tukee kirkkoseurakuntaa.

”Epäjohdonmukainen linja”

Esko Matikaisen mukaan kysymys kiinteistöverosta on ollut johdonmukaisesti esillä jo perustamistunnusteluissa eri paikkakunnilla.

– Osa seurakunnista on päättänyt, että jos kiinteistövero lankeaa, sitten eletään sen mukaan. Osassa seurakunnista asia on jäänyt sivuun, ja tullut nyt esiin yllätyksenä.

Helluntaikirkko pyrkii yhdessä Suomen Vapaakirkon kanssa työstämään asiaa ja vaikuttamaan sen hyväksi, että uskonnolliset yhdyskunnat katsottaisiin myös Verohallinnon piirissä kuuluvan yleishyödyllisten yhteisöjen joukkoon.

– Kaikkien uskonnollisten yhdyskuntien rinnastaminen kiinteistöverossa kansankirkkoihin ei ole perusteltua, sillä kansankirkoilla on muun muassa verotusoikeus ja muutenkin eri mittakaavan yhteiskunnallinen tuki.
– Yleensä muut uskonnolliset yhdyskunnat rinnastetaan lainsäädännössä yleishyödyllisiin yhteisöihin, joten poikkeava kohtelu kiinteistöverossa ei ole oikeudenmukaista, Matikainen sanoo.