Kirjoittanut
Julkisuudessa ryvettyneen näyttelijäohjaaja Mel Gibsonin paluu ohjaajanpallille kymmenen vuoden tauon jälkeen on onnistunut kuvaus uskonsa vuoksi aseista kieltäytyvästä nuoresta sotilaasta.
Vain harva ihminen kyennee katsomaan elokuvan Hacksaw Ridge – aseeton sotilas kuivin silmin alusta loppuun. Vaikuttava ja koskettava elokuva kertoo tositapahtumiin perustuvan tarinan Desmond Dossista, ensimmäisestä amerikkalaisesta aseistakieltäytyjästä, joka sai kunniamitalin urheudestaan sodan aikana. Elokuva sai ensi-iltansa Suomessa 18.11.
Usko aseistakieltäytymisen perusteena
Doss palveli toisessa maailmasodassa lääkintämiehen tehtävissä. Hän oli adventisti ja perusteli haluttomuutensa tarttua aseisiin Jumalan käskyjen noudattamisella. Hän ajatteli, että lääkintämiehen tehtävissä hän voisi ”olla kuin Kristus: pelastaa henkiä niiden riistämisen sijaan”.
”Pelkkä usko aseenaan hän pani henkensä alttiiksi veljiensä puolesta. Kuka menisi tuollaiseen tilanteeseen jos hänellä ei olisi jokin suurempi johon uskoa?” elokuvan ohjaaja Mel Gibson toteaa.
Dossin usko tuodaan elokuvassa esille hyvin avoimesti ja selkeästi, ja uskollisuus oman uskon noudattamiselle on keskeinen osa tarinaa. Elokuvassa monet ympärillä olevat ihmiset eivät ymmärrä, miksi Doss pysyy kannassaan, vaikka joutuu sen takia monenlaisiin vaikeuksiin niin muiden sotilaiden kuin esimiestensäkin kanssa.
Ansaittu kunniamitali
Elokuvan vaikuttavimmat hetket liittyvät Hacksaw Ridgen taisteluun, joka käytiin Okinawan saarella Japanissa. Siellä saivat surmansa tuhannet amerikkalaiset ja japanilaiset.
Samalla saarella Doss myös teki kunniamitalin ansainneen urotekonsa: hän kantoi tai raahasi noin 75 pahasti vahingoittunutta miestä kallion kielekkeen reunalle, ja laski heidät alas turvaan pelastaen näin heidän henkensä.
”Rukoilin koko sen ajan. Jatkoin vaan rukoilemista: ’Herra, auta minua hakemaan vielä yksi’”, kertoo Doss hänestä 2004 tehdyssä dokumenttielokuvassa The Conscientious Objector.
”Oikeat sankarit eivät käytä trikoita.”
Elokuvan ohjaaja Mel Gibson kertoo inspiroituneensa Dossin tarinasta ja uskoneensa sen sopivan täydellisesti valkokankaalle. ”Oikeat sankarit eivät käytä trikoita”, hän lohkaisee.
”Desmondin suurin sankari oli Jeesus ja hän pyrki toimimaan esikuvansa mukaisesti kaikin mahdollisin tavoin”, Gibson kertoo. ” Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta, niin kuin hän tekikin – uudestaan ja uudestaan.”
”Hän ryömi todella vaarallisiin ja hengenvaarallisiin tilanteisiin pelastaakseen muita, mikä on kaikkein epäitsekkäin rakkauden teko, jonka voi tehdä”, Gibson jatkaa. ”Siinä suhteessa hän toimi täydellisesti esikuvansa Kristuksen tavoin.”
Hacksaw Ridgen toinen käsikirjoittaja, Pulitzer-palkittu näytelmäkirjailija Robert Schenkkan ylistää Dossia positiivisen roolimallin antamisesta erityisesti miehille: ”Hänessä ruumiillistuu kristillinen eetos, jossa tärkeintä on itsensä alistaminen suuremman voiman käyttöön, myötätunto ja itsensä uhraaminen”, Schenkkan sanoo. Hän pitää sitä tärkeänä tapana kuvata maskuliinisuutta.
Idyllinen viattomuus kohtaa helvetin
Dossia esittää elokuvassa hienosti näyttelijä Andrew Garfield, joka luo Dossista tarpeellisen samaistuttavan, hieman nörtähtävän ja naiivin, mutta kuitenkin idealismissaan uskottavan hahmon.
”Halusin tähdentää kuka Desmond oli väkivallan kurimuksen keskellä, missä useimmat miehet alentuvat eläimen tasolle”, ohjaaja kertoo.
Gibsonin kuvaus Hacksaw Ridgen taistelusta on realistinen ja jopa brutaali. Se toimii hyvin vastakohtana arkisen elämän todellisuudelle kaukana kotirintamalla.
Gibsonilla itsellään oli elokuvaa tehdessään mielikuva Norman Rockwellin idyllisiin tai arkisiin tilanteisiin liittyvistä maalauksista yhdistettyinä Hieronymus Boschin hyytäviin kuviin: ”Toisaalla on suloinen viattomuus ja toisaalla helvetti. Otetaan ihmiset ensimmäisestä kuvasta ja laitetaan heidät toiseen. Viattomuus kuolee. Halusin antaa ihmisille ajatuksen siitä, miltä se tuntuu ja mitä veteraanimme joutuivat kärsimään taisteluiden seurauksena.”
Gibsonkin tunnustava kristitty
Gibsonilla itsellään on vahvasti esille tullut ja ristiriitaistakin mainetta kerännyt kristillinen vakaumus. Gibson kuuluu konservatiiviseen traditionalismiksi kutsuttuun roomalaiskatoliseen liikkeeseen. Traditionalistit eivät hyväksy katolisen kirkon tekemiä uudistuksia Vatikaanin toisessa konsiilissa vuosina 1962-1965. He esimerkiksi viettävät messua edelleen latinaksi.
Gibson on ollut tiiviisti mukana kotikaupungissaan Malibussa toimivan traditionalistisen kirkon rakentamisessa ja sen rahoitus on pääosin häneltä peräisin. Traditionalistisia suuntauksia on monia ja niistä osa on roomalaiskatolisen kirkon hyväksymiä. Malibussa toimiva kirkko ei kuulu roomalaiskatolisen kirkon piiriin.
Antisankari ohjaaja
Samaan aikaan kun Desmond Dossia on ylistetty sankarillisuudestaan, Mel Gibson ei ole ollut aina positiivisen huomion kohteena. Yksi maailman tunnetuimmista elokuvatähdistä on viimeisen kymmenen vuoden aikana saanut osakseen lähinnä negatiivista julkisuutta.
Gibson kärsi pitkään alkoholiongelmasta ja vuonna 2006 hän jäi kiinni rattijuopumuksesta. Pidätyksen yhteydessä hän sanoi vihastuksissaan antisemitistisiä ja seksistisiä asioita. Vuonna 2010 internetissä julkaistiin Gibsonista äänite, joka niin ikään sisälsi rasistista aineistoa. Äänitteiden julkaisupäivänä Gibsonin agenttitoimisto irtisanoi sopimuksensa näyttelijän kanssa.
Lisäksi julkisuudessa on riepoteltu Gibsonin avioeroja ja lähestymiskieltoja sekä syytettä perheväkivallasta.
Gibson on pyytänyt anteeksi rasistisia puheitaan ja sanonut, ettei tosielämässä ole koskaan kohdellut ketään rasistisesti. Hän on myöhemmin kertonut äänitteen olleen hänen puheestaan editoitu ja liittyneen erääseen kärjistyneeseen tilanteeseen entisen vaimonsa kanssa.
Anteeksipyynnöt, oikaisuyritykset sekä raitistuminen eivät kuitenkaan ole aiemmin vakuuttaneet Hollywoodia. Gibson on ollut viimeiset kymmenisen vuotta Hollywoodin ”mustalla listalla”. Gibson on esiintynyt tänä aikana vain kuudessa elokuvassa, eikä elokuvista yksikään ole suurimpien elokuvatuotantoyhtiöiden tukema. Ohjaajanpallilla Gibson on istunut edellisen kerran kymmenen vuotta sitten: menestyselokuva Apocalypto julkaistiin vähän rattijuopumustapauksen jälkeen.
Pois mustalta listalta?
Hacksaw Ridge on erityisen merkityksellinen elokuva Gibsonin uran kannalta. Se on ohjaajan näytön paikka.
Yleisö on ottanut Hacksaw Ridgen hyvin vastaan ja kriitikoilta on sadellut kiitosta. Elokuvan maailman ensi-illassa Venetsiassa elokuvanäytöksen loputtua ihmiset nousivat seisomaan ja osoittivat suosiotaan kymmenen minuutin ajan.
Hacksaw Ridge liittyy jatkoksi Gibsonin ohjaamien menestyselokuvien Braveheartin (1995), Passion of The Christin (2004) sekä Apocalypton (2006) joukkoon. Nähtäväksi jää, onko Gibson ansainnut viimein pääsylippunsa pois Hollywoodin mustalta listalta.
Sotasankarin poika Desmond Doss Junior uskoo, että hänen vuonna 2006 edesmennyt isänsä hyväksyisi sekä elokuvan että sen ristiriitaisen ohjaajan. Hän kertoo olevansa ylpeä isästään ja jatkaa: ”Mutta olen yhtä ylpeä ihmisistä kuten Mel ja muut, jotka ovat ehkä horjahdelleet matkan varrella, mutta ovat tehneet tarvittavat valinnat järjestääkseen uudelleen elämänsä ja tullakseen takaisin vahvempina.”
Gibson on kertonut suunnittelevansa jatkoa Kristuksen kärsimyksistä kertovalle Passion of the Christ -elokuvalle. Tarina keskittyy tällä kertaa Jeesuksen ylösnousemukseen liittyviin tapahtumiin ja on nimeltään The Resurrection.
Gibson puhui New Yorkin katolisen hiippakunnan järjestämässä keskustelutilaisuudessa Sheen Center for Thought & Culture -keskuksessa. Häntä haastattelivat Catholic News Service sekä Venice Sunday. Desmond Doss Junioria haastatteli Daily Mail Online.
