”Emme ole yksi puu vaan metsikkö, jossa on paljon erilaisia vaikutteita ja vaikuttajia.”

– Jeesuksesta kertominen on parasta työssäni. Ihminen, joka on tuominnut itsensä helvettiin toivottomana tapauksena, saa kuulla, että hän on Jumalalle rakas, Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen sanoo. KUVA: Jenniina Nummela.

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovisen mukaan liikkeen työssä yhdistyy sekä kotimaan työ että lähetystyö.
– Meillä on paljon erilaisia työmuotoja eri ikäryhmien parissa.

Kansanlähetyksen jäseniä yhdistää Mika Tuovisen mukaan Kansanlähetysnäky, jota hän pohti kirjoittaessaan kesäkuun lopulla ilmestyvää kirjaansa Ainutlaatuinen tehtävä (Uusi Tie).
– Näkymme on ”Raamattu rakkaaksi, evankeliumi kaikille”, Tuovinen kiteyttää.
– Uskomme, että Raamattu on erehtymätön Jumalan sana, joka välittää meille Jeesuksen. Hän on ainoa tie Jumalan luo. Siksi lähetystyö ja henkilökohtainen usko Jeesukseen ovat meille niin tärkeitä asioita.
Tuovisen mukaan Kansanlähetysnäky tulee vahvasti esiin järjestön strategias­sa, johon kuuluu maallikkokeskeisyys ja paikallisuus.
− Uskomme, että jokaisen uskovan tehtävänä on toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä omassa lähipiirissään. Mitä tulee lähetystyöhön ulkomailla, jokainen meistä on joko lähtijä tai lähettäjä. Lisäksi rohkaisemme uskovia Raamatun lukemiseen ja rukoilemiseen.
Paikallisuus toteutuu Kansanlähetyksen 17:sta piirijärjestön kautta.
– Jokainen piiri kantaa hengellistä vastuuta omasta paikkakunnastaan, Tuovinen sanoo.

”Viihdymme liian hyvin keskenämme”

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan

Mika Tuovisen arvion mukaan Kansanlähetys on onnistunut melko hyvin toteuttamaan näkyään: lähetystyötä tehdään, ja Raamattua opetetaan. Hän kuitenkin katsoo, että kotimaassa evankelioimisnäky on kadoksissa.
– Suomessa toimintamme on keskittynyt uskovista huolehtimiseen eikä uusien tavoittamiseen. Emme ehkä ole riittävän huolissamme läheistemme sieluista, ja olen siitä surullinen.
Tuovisen mukaan on luonnollista, että evankelioimisinto vähenee, kun selkeää herätystä ei ole näköpiirissä. Uskovat saattavat ajatella, etteivät he osaa kertoa Jeesuksesta oikealla tavalla. Mahdollisuuksia uskosta kertomiseen voi myös olla niukasti.
– Viihdymme niin hyvin omassa porukassamme, että luonnolliset suhteet ei-uskoviin ihmisiin katoavat. Jos kaikki ystävät ovat uskovia, evankelioimistehtävän toteuttaminen omassa lähipiirissä ja arjessa ei onnistu.

Ei pyhien ja synnittömien yhteisö

Mika Tuovinen näkee Kansanlähetyksen tulevaisuuden valoisana.
– Mutta vain jos etsimme Jumalan tahtoa rukoillen ja Raamattua lukien, hän painottaa.
Tuovinen toivoo, että Kansanlähetys panostaisi tavoittavaan työhön internetissä ja sosiaalisessa mediassa, jossa ihmiset viettävät aikaa.
– Meidän tulee olla avoimia uusille tavoille viedä evankeliumia eteenpäin, hän toteaa.
Lähetyskentillä Kansanlähetys haluaa jatkaa työtään kansojen voittamiseksi Jeesukselle.
– Menetelmät ihmisten tavoittamiseen vaihtelevat, koska kansat ja maat ovat hyvin erilaisia. Teemme esimerkiksi seurakuntatyötä, mediatyötä ja raamatunkäännöstyötä, Tuovinen luettelee.
Hänen mukaansa joka maassa on omat kehitysaskeleensa. Esimerkiksi Japaniin Kansanlähetys on tähän mennessä perustanut kuusi uutta luterilaista seurakuntaa.
Kansanlähetys tahtoo toimia kansankirkon sisällä. Tuovinen kuitenkin pahoin pelkää, että Kansanlähetys työnnetään kirkosta sivuun.
– Teemme paikallisseurakuntien kanssa paljon yhteistyötä, mutta pelkään erimielisyyksien lisääntyvän.
Kirkon ja Kansanlähetyksen välejä hiertävät esimerkiksi kysymys naispappeudesta, avioliitosta ja Raamatun arvovallasta.
– On hyvä muistaa, ettei pyhien ja synnittömien yhteisöä löydy kirkosta eikä Kansanlähetyksestä. Jumala on antanut järjestömme syntyä kirkkoon, joten haluamme palvella kirkkoa Jumalan sanalla ja vaikuttaa sen päätöksentekoon.