”Elämme kuin jokainen päivä olisi viimeinen”

 
 

Avustustyöntekijät kohtaavat työssään usein myös hymyä ja kiitollisuutta. Kuva: Vladislav Smokvin.

Viidenteen sotatalveen valmistautuva Ukraina sinnittelee viimeisin voimin. Avustustyöntekijät ja esirukoilijat eivät luovuta.

Sotaväsymys painaa, tunnustaa Ukrainan Odessassa vammaisten ihmisten ja vanhusten parissa työskentelevä luterilaisen seurakunnan diakoni Vladislav Smokvin.

Uutiset sodan pitkittymisestä ja mahdollisesta eskalaatiosta huolestuttavat Suomessakin, mutta Ukrainassa monen kestävyys on jo pahasti koetteilla.

– Tilanne on vaarallinen, jännittynyt ja raskas. Ahdistus ja stressi ovat äärimmillään, Smokvin kertoo viestien välityksellä Odessasta Kylväjän lähetystyöntekijälle Marja Liedenpohjalle.

– Elämme täällä jokaisen päivän kuin se olisi viimeinen. Mutta kiitos Jumalan, hänen laupeutensa ja rakkautensa meitä kohtaan eivät koskaan lopu – ja olemme vielä hengissä.

Siviilit pulassa

Smokvin kiertää jatkuvasti vanhusten ja vammaisten ihmisten kodeissa ja tietää, millaista hätää edessä oleva viides sotatalvi tuo heikoimmassa asemassa oleville.

– Vihollinen haluaa jättää siviilit ilman sähköä, lämpöä, vettä ja ruokaa. Se tekee massiivisia iskuja ohjuksilla ja kaikenlaisilla aseilla siviili-infrastruktuuria, ruokavarastoja, huoltoasemia ja ihmisten koteja vastaan. Monet ihmiset menettävät henkensä. Talvesta tulee hyvin vaikea, Smokvin arvelee.

Avustustyötä tehdään kilpaa hintojen nousun kanssa, sillä ruuan, polttoaineen ja peruspalveluiden hinnat kipuavat pian köyhimpien ulottumattomiin.

– Yritämme kuitenkin kaikessa luottaa Jumalaan ja pelastajaamme Jeesukseen Kristukseen, Vladislav Smokvin sanoo.

Elintarvikkeiden hintojennousu saa yhä useammat turvautumaan ruuanjakeluun. Kuva: Vladislav Smokvin.

Uhkia ilmassa

Odessan messiaanisen seurakunnan johtaja ja avustuskuljetuksia organisoiva Leonid Vasserman kuljettaa säännöllisesti välttämättömiä tarvikkeita rintamalinjojen läheisyyteen.

Rintamien tuntumassa sijaitsevien kaupunkien tilanne on vaikein, mutta myös parin sadan kilometrin päässä sijaitsevassa Odessassa ilmasireenit soivat toistuvasti.

Kaupunkia vastaan hyökätään lähes päivittäin ohjuksin ja droonein. Odessa sijaitsee lähellä Venäjän miehittämää Krimiä, josta ilmaiskuja tehdään vuorokaudessa jopa useita kymmeniä.

Aseiden luettelo on pitkä. Venäjä käyttää risteilyohjuksia, ballistisia ohjuksia, Shahed-tyyppisiä hyökkäysdrooneja, liitopommeja sekä esimerkiksi satamiin suunnattuja Banderol-ohjuksia.

– Ukrainassa tuhotaan nyt varastoja. Monet pelkäävät elintarvikepulaa. Tavarat ovat vähentyneet niissä tukkuliikkeissä, joista hankimme ruokaa avustusjakelua varten. Varastojen pienentäminen on oletettavasti varotoimi, jotta tuhon määrä jäisi mahdollisimman pieneksi drooni- tai ohjusiskun sattuessa, Vasserman kertoo viestien välityksellä Odessasta.

Uusia pakolaisia

Talveen valmistaudutaan esimerkiksi rakentamalla sähköasemien ympärille betonisia suojarakenteita.

– Jos sota ei jonkun ihmeen kautta pääty syksyllä, tulevasta talvesta ennustetaan tähänastisista vaikeinta. Odotettavissa on ongelmia sähkön ja lämmityksen saannissa, sähkökäyttöisen joukkoliikenteen keskeytyksiä sekä todennäköisiä häiriöitä vedenjakelussa, Vasserman ennustaa.

Avustustyöntekijöillä on paljon tekemistä myös Kramatorskista ja Slovjanskista saapuvien uusien pakolaisten auttamiseksi.

– Olemme juuri ottaneet vastaan erään pastorin perheen. He ovat menettäneet kaiken – kotinsa ja koko omaisuutensa, Leonid Vasserman sanoo.

Rukoustuki tarpeen

Ennen sotaa Ukrainan Odessassa työskennelleet Kylväjän lähetystyöntekijät Marja ja Risto Liedenpohja pitävät jatkuvasti yhteyttä työn kumppaneihin Odessassa.

– Välillä on ollut pientä toivetta, että voisi tulla edes tulitauko, mutta nyt tilanne näyttää taas pahalta ukrainalaisten kannalta, Risto Liedenpohja toteaa.

Hän pyytää kristittyjä muistamaan rukouksin Ukrainaa ja rauhan syntymistä sekä avustustyöntekijöitä, joiden tehtävät ovat raskaita ja usein myös vaarallisia.

Risto ja Marja Liedenpohja kertovat Ukrainan tilanteesta ensi lauantaina Eurajoen seurakunnan järjestämässä lähetysretriitissä.

Marja ja Risto Liedenpohja kiertävät seurakunnissa kertomassa avustustoiminnasta ja messiaanisten juutalaisten tilanteesta Odessassa. Kuva: Saija Tiilikainen.

Marja Liedenpohja pitää myös raamattuopetuksen, jonka aiheena ovat Jesajan kirjan sanat: ”Sinä olet minut nimeltä kutsunut”.

– Jumala tuntee meistä jokaisen henkilökohtaisesti ja kutsuu meitä yhteyteensä, olimmepa millaisia hyvänsä ja kuuluimmepa mihin kansaan tahansa, Marja Liedenpohja valottaa.

Taustalla Ylioppilaslähetys

Eurajoen seurakunta ja Kylväjä ovat järjestäneet yhdessä lähetysretriittejä jo parikymmentä vuotta.

Idea niiden järjestämisestä tuli Marja Liedenpohjan äidiltä Sirpa Niemeltä. Hän oli vuonna 1968 järjestämässä Nurmijärven Holman leirikeskukseen Ylioppilaslähetyksen kurssia, jonne hän pyysi kurssiemännäksi Liisa Kingman ja isännäksi Kimmo Juutilaisen.

Molemmilla oli vahva lähetysnäky ja heistä tuli vastaperustetun Kansanlähetyksen ensimmäisiä lähetystyöntekijöitä yhdessä Marjatta Kyyhkysen ja Ritva Juutilaisen kanssa.

Lähetysinnostus on sittemmin jatkunut vahvana muun muassa Eurajoella, Marja Liedenpohja kertoo

– Retriittien toteutukseen on osallistunut vuosien varrella iso joukko vapaaehtoisia. Seurakunnasta on yleensä ollut mukana lähetyssihteerin lisäksi myös pappi ja kanttori ja Kylväjästä joku lähetti. Kylväjä on varmasti tullut Eurajoen seurakunnalle tutuksi!

Kylväjän Lähetysretriitti Eurajoella sunnuntaina 23.8. klo 11:30 Seurakuntakeskus Tapulissa.