Yleinen: Tuleva piispa Matti Salomäki: ”Selkeä tulos josta on hyvä lähteä aloittamaan” Kirkko: Joutjärven seurakuntaneuvosto linjasi: Kohtaamispaikka saa lähteä seurakunnasta

Danten taivaan kerrokset aukenivat kardinaalihyveiden avulla

 

Apostoli Johannes tenttaa Dantea rakkauden kardinaalihyveestä Gustave Dorén maalauksessa.

Kardinaalihyveet olivat keskeisessä roolissa Jumalainen näytelmä -trilogian Paratiisi-kirjassa. Mitä ovat nämä kardinaalihyveet, joihin Dante Alighierikin 700 vuotta sitten mielistyi?

”Onko nykyaika unohtanut hyveet?” kysyy Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast uusimmassa jaksossaan.

Paitsi kardinaalihyveitä, Kirkon ihmeellisimmät tarinat käsittelee kristillistä taivasta ja sen merkitystä kristityille laajemminkin. Taivasusko tuo kristityille toivoa, mutta voiko se myös johtaa vääränlaiseen välinpitämättömyyteen tästä maailmasta?

Pipliaseura neliöb. 1.-30.11. MJa

Kristillisten kardinaalihyveiden joukkoon on laskettu rohkeus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja viisaus, jotka ovat peräisin jo Aristoteleelta. Keskiajan suuri kristillinen ajattelija Tuomas Akvinolainen lisäsi niiden joukkoon uskon, toivon ja rakkauden. Danten mielikuvituksellinen ja keskiaikainen taivaskuva korostaa hyveiden merkitystä kiinnostavalla tavalla.

Jumalaisen näytelmän paratiisi kuvataan paikkana, joka on jakautunut eri taivaankappaleilla sijaitseviin tasoihin. Kirjan kertoja, siis Dante itse, vierailee kaikilla tasoilla ja tapaa niiden asujaimistoa.

Alin taivas sijaitsee kuussa, seuraavat eri planeetoilla ja auringossa. Taivaan alemmille tasoille joutuivat ihmiset, jotka eivät olleet toteuttaneet elämässään rohkeuden, oikeudenmukaisuuden tai kohtuullisuuden kardinaalihyveitä. Ylemmille tasoille taas pääsivät ihmiset, jotka olivat toteuttaneet näitä ja lisäksi viisauden kardinaalihyvettä.

Danten taivaan kahdeksas taso sijaitsee kiintotähdistössä. Siellä Dante kohtaa apostolit Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, jotka tenttaavat häntä uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Jumalaisen näytelmän lukija saa huomata, että hyveiden puute ei sulkenut ihmiseltä taivaan portteja, mutta korkeimpiin taivaisiin ei tässä suhteessa vajavaisilla ihmisillä ollut asiaa.

”Voiko näköala taivaaseen aiheuttaa kristityissä välinpitämättömyyttä ympäristöstä?”

Kardinaalihyveistä tai muistakaan hyveistä ei nyky-yhteiskunnassa juuri puhuta. Kirkko tuskin koskaan kehottaa ihmisiä vaalimaan hyveitä. Podcast pohtii, miksi hyveistä vaietaan. Varsin usein hyveiden sijaan perinteisiä paheita, kuten esimerkiksi ylpeyttä, ahneutta, vihaa ja himoa, on ryhdytty pitämään positiivisina luonteenominaisuuksina.

Koska Raamattu ei kuvaile elämää taivaassa kovinkaan tarkasti, mielikuvitus on saanut paikata aukkoja. Ajatus taivaasta on monelle hyvin henkilökohtainen. Voisivatko esimerkiksi kuolemanrajakokemukset antaa meille tietoa taivaasta? Tiedeyhteisö ei ole päässyt lopputulokseen näiden kokemusten alkuperästä, vaikka niitä tutkitaan yllättävän paljon. 

Usko taivaaseen on kristinuskon keskeisimpiä opinkappaleita ja moni kristitty pitää sitä uskonsa tärkeimpänä asiana. Se tuo ihmisen elämään toivon näköalan, joka voi auttaa kestämään epävarman maailman uhkakuvia.

Toisaalta taivaskaipuuseen liittyy väistämättömän maailmanlopun odotus. Podcast kysyy voiko tämä näköala taivaaseen aiheuttaa kristityissä myös välinpitämättömyyttä ympäristöstä?

Radio Dei lauantaina 30.10. klo 21. Palautetta ohjelmasta voi lähettää sen Facebook-sivuilla tai kirjoittamalla osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi.

Jakso Spotifyssa
Voit kuunnella jakson jo nyt myös mistä tahansa muusta podcast-sovelluksesta.

 
Radio Dei Radiot_fi