Analyysi: Tapaus Puolimatka – onko professori Facebookin mustalla listalla?

 

Tätä mainosta ei voinut julkaista Facebookissa. Järjestäjät arvailevat, liittyikö esto eli bannaus tilaisuuden aiheeseen vai mainoksissa näkyviin henkilöihin.

Tekoälyjen monitoroimassa maailmassa ihmisen kasvot voivat joutua boikottiin. Se voi merkitä ulossulkemista sosiaalisen median ilmoittelusta.

Helluntaiseurakuntien IK-opiston tapahtumakoordinaattori Nanku Anttila on viime viikkoina yrittänyt saada sosiaalisen median yhteisöpalvelussa Facebookissa julki mainosta marraskuun alussa järjestettävästä Sananvapaus uhattuna? -tapahtumasta.

– Järjestelmä herjaa yhä uudestaan siitä, ettei mainoksessa saisi olla poliitikkojen kuvia.

Anttila on yrittänyt julkaisua monta kertaa. Sama tulos joka kerta: mainos on sisällöltään sopimaton.

Suomenkielisessä paluuviestissä on ollut ohjeita valituksen tekemiseen. Elävän ihmisen kanssa Anttila ei ole mainoksesta päässyt puhumaan, vaan vastauksensa asiaan suo koneäly, joka on myös arvioinut mainoksen yhä uudelleen sopimattomaksi.

 

Karttana yhteisönormit

Eri aatteelliset ja poliittisen järjestöt, mukaan luettuna kristilliset toimijat, ovat viime vuosina joutuneet eri puolilla maailmaa ennakoimattomien näkyvyysestojen, eli bannausten kohteiksi juuri Facebookin alustalla.

Kysymys on Facebookin itsensä muodostamista julkaisemisen säännöistä, jotka se on nimennyt yhteisönormeiksi.

Yhteisönormit on monisivuinen lakitekstiä muistuttava asetuskokoelma, jossa yhtiö pyrkii määrittelemään, mitä sen sivuilla saa tai ei saa julkaista.

– Käytäntömme perustuvat palautteeseen, jonka olemme saaneet yhteisöltämme ja teknologian, yleisen turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja muiden alojen asiantuntijoilta, Facebook pohjustaa Yhteisönormit-sivustollaan.

Sivustolla kuvaillaan suhteellisen laveasti ja mitään ryhmää tai aatetta erikseen nimeämättä ei-toivottuja julkaisuja. Liberaalidemokraattisen yhteiskunnan arvoja mukaillen usein nousee esiin periaatte, jossa erityisen epäsuotavaa on ”esittää väitteitä tai lausuntoja yksilöitä kohtaan tiettyjen piirteiden tai ominaisuuksien perusteella, mukaan lukien rotu, uskontokunta, kansallisuus, etninen tausta, sukupuoli-identiteetti, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuneisuus, vakava sairaus tai vamma.”

– Varmistaaksemme, että jokaisen ääntä arvostetaan, luomme huolellisesti käytäntöjä, jotka hyväksyvät kaikki näkemykset ja uskomukset, etenkin niiltä ihmisiltä ja yhteisöiltä, joita saatettaisiin muuten ylenkatsoa, väheksyä tai marginalisoida, Facebook selventää tarkemmin määrittelemättä, mitä ”ihmisiä ja yhteisöjä” se periaatteellaan erityisesti haluaa suojella.

 

Poliittiset mainokset kontrollissa

IK-opiston bannatussa mainoksessa on esillä henkilöitä, jotka ovat mukana politiikassa ainakin kuntatasolla.

– Poliittisen mainokset näyttäisivät tällä hetkellä olevan kuuma asia Facebookissa, blogisti Maxwell Gollin Falcon.io -sivustolla määrittelee heinäkuussa julkaistussa artikkelissaan, jossa hän pyrkii kattavasti listaamaan, mikä ei Facebookissa tällä hetkellä mene läpi.

– Poliittisten mainosten on käytävä läpi erityinen auktorisointiprosessi, jotta ne voitaisiin hyväksyä, Gollin arvelee.

Kysymys on tosiaan arvioista. Mahtaako kokonaiskuvaa olla kenelläkään? Facebookin koneälypohjaisten julkaisuratkaisujen ympärille on alaa seuraavien piirissä syntynyt jo paljon huumoria.

Ainakin Facebookin tekoäly on melkoisen tarkkaan kalibroitu, jos se tietää, että mainoksen henkilöistä Ville Hoikkala, Susanna Koivula ja Tapio Puolimatka ovat olleet ehdolla vaaleissa, ja pystyy nostamaan tämän bannauksen syyksi vain laimeasti poliittisia teemoja käsittelevän seminaarin osalta.

”Mekanismi etsii samankaltaisuuksia.”

 

Huono ansioluettelo?

Syy IK-opiston mainoksen bannaukseen saattaa johtua siinä esiintyvien henkilöiden historiasta, tietynlaisesta Facebookin heille luomasta ansioluettelosta.

Tapio Puolimatkan kirja Saanko luvan – sanoa? Sananvapaus ja vihapuhe (Perussanoma 2020) kohtasi mystisen mainosbannauksen keväällä.

Ensin kirjan mainos näkyi ilman ongelmia noin viikon ajan huhtikuussa. Kun kirjasta toteutettiin toinen mainoskampanja toukokuun alussa, se kolmen päivän jälkeen lakkasi näkymästä. Kustantaja sai ilmoituksen, ettei mainos täytä Facebookin mainonnan sääntöjä.

– Joku ilmeisesti oli valittanut siitä, Perussanoman toimitusjohtaja Jouni Lallukka kommentoi asiaa Elämä-lehdessä (12.05.).

Tämä tuntuu ainoalta loogiselta vaihtoehdolta. Jos asialla olisi ollut vain valpas tekoäly, Puolimatkan kirjan mainoskampanjaa tuskin olisi nähty tuntiakaan.

Ilmeisesti riittävän moni ilmoitti Facebookille kantanaan ilmoituksen tai siihen liittyvän kirjan sisällön olevan sopimatonta.

– Facebook tämän [mainoksen] jo oli aiemmin hyväksynyt ja tarkastanut. Pyysimme Facebookia tarkistamaan uuden päätöksensä, mutta he hylkäsivät valituksemme ilman selitystä ja poistivat kampanjamme, Lallukka kertoi.

”Pääseekö mustalta listalta koskaan pois?”

Kasvot jäävät muistiin

Nyt kun Tapio Puolimatka oli jälleen esillä, tällä kertaa IK-opiston puhujavieraana, mainos ei päässyt läpi minuutiksikaan.

IK-opistolta arvioidaan, että syy bannaukselle on Puolimatka, joka on joutunut Facebookin ”mustalle listalle”. Mainoksessa käytetään Puolimatkan pressikuvaa, joka on ollut käytössä monissa yhteyksissä, ja siis tekoälyllekin helposti tunnistettavissa.

Kysymys saattaa olla siitä, että Facebook luottaa käyttäjiinsä: kun riittävän moni valittaa sopimattomasta sisällöstä, henkilö lakkaa näkymästä palvelun mainoksissa – kokonaan.

– Mekanismi toimii siten, että se etsii samankaltaisuuksia, RV:lle puhunut pitkän linjan viestintäammattilainen arvioi nimettömänä.

– Siellä on tunnettuja raportoituja estettäviä ja uutta sisältöä verrataan siihen aineistoon.

Joskus systeemi on hyvinkin epälooginen.

– Korona-aikana jutuissa on bannattu myös suomalaisten lehtien uutisointia ja esimerkiksi THL:n sivujen linkkejä, ”valeuutisina”.

Nanku Anttila IK-opistolta kertoo, että opiston mainos on bannattu aiemminkin. Silloin mainoskasvona käytettiin kansainvälisestä kuvapankista napattua naismallia. Mainos kiellettiin poliittisena.

– Ehkä samaa kasvoa oli käytetty jossain muualla maailmassa poliittisessa mainoksessa, Anttila pohtii.

 

Kohtalona lista?

Voi olla, että ratkaisu IK-opiston ongelmaan on se, että Tapio Puolimatka poistetaan mainoksesta. Se ei kuitenkaan tekisi oikeutta marraskuun tapahtumalle, eikä Puolimatkalle.

Tapaus jättää vakavan kysymyksen sosiaalisen median yhtiöiden vallasta. Ei ole selvillä, kuka bannatuksi päätyy.

On myös hämärän peitossa, pääseekö ihminen kerran mustalle listalle jouduttuaan sieltä enää koskaan pois.