Alexander Stubb Radio Dein vaalitentissä: Suomen pitää mennä Naton ytimeen

 

Tapa, jolla toimitaan esimerkiksi vähäosaisten puolesta tai käydään sielunhoitoa, on minun mielestäni erittäin terveellistä yhteiskunnalle. Meillä on Suomessa hyvä kirkko ja olen siitä oikeastaan aika ylpeä, Alexander Stubb kehuu. Kuva: Ilkka Kujala

Presidenttiehdokas Stubb pitää tärkeänä, että Suomi ei rajoita Nato-jäsenyyttään etukäteen millään tavalla. Nato-maiden tuomaa ydinasepelotetta hän pitää Suomelle turvana, vaikka aseita ei koskaan käytetäkään tai sijoiteta tänne pysyvästi.

Jatkis 3.3. – 17.3.2024 Neliö

Keskiviikkona 29.11.2023 Radio Dein presidentinvaalitentissä oli vuorossa Alexander Stubb, jonka juontaja Kai Kortelainen esitteli Kansallisen Kokoomuksen presidenttiehdokkaana, entisenä pääministerinä, ulkoministerinä, valtiovarainministerinä ja eurooppaministerinä sekä europarlamentaarikkona, Euroopan investointipankin pääjohtajana ja professorina.

Stubbin ansioluettelo on pitkä ja kokemusta riittää, mutta hänkin kannatti aikoinaan Suomeen venäläisvetoista Rosatomin ydinvoimalaa ja oli mukana, kun lähdettiin tekemään Nord Stream -kaasuputkea. Kortelainen kysyy, miksi Stubb muiden suomalaisten tavoin oli yhtä naiivi suhteessa Venäjään, kuin vaikkapa Saksan johto.

– Varmaan siksi, että oma ajatteluni suomalaiseen turvallisuuspolitiikkaan on aina perustunut kahteen pilariin. Yksi niistä on idealismi, toinen realismi. Idealismi on sitä, että tehdään yhteistyötä, on keskinäistä riippuvuutta. Siihen perustuu koko Euroopan ajatus, että sitä kautta syntyy rauha.

– Toinen on sitten realismi eli se, että meillä on pakollinen asevelvollisuus, 900 000 miestä ja naista, jotka ovat saaneet sotilaskoulutuksen, 280 000 reservissä, jotka voidaan mobilisoida sodan aikana, 62 F18-konetta, kohta 64 F-kolmeviitosta ja Euroopan yksi suurimmista tykistöistä yhdessä Puolan kanssa ja suurimmista panssarivaunukokonaisuuksista yhdessä Saksan kanssa. Eihän meillä näitä ole sen takia, että me olisimme huolissaan Tukholmasta. Sen takia myös olen aina kannattanut suomen Nato-jäsenyyttä, joka nyt ei ehkä ole niin sanotusti niin Venäjä-myönteinen, Stubb perustelee.

”Eihän meillä näitä ole sen takia, että me olisimme huolissaan Tukholmasta.”

Kortelainen kysyy, kävikö suomalaisille niin, että kun olemme maailmalla ylpeilleet sillä, että tunnemme Venäjän niin hyvin, se ei lopulta pitänytkään paikkaansa?

– Osittain kyllä. Meillä on paljon Venäjän asiantuntemusta ja me ikään kuin kykenemme olemaan jonkinnäköisiä pikku-Kissingerejä ja jollain tavalla välittämään ja ymmärtämään. Kyllähän meillä on aika hyvä luottamussuhde Venäjän kanssa ollut tietysti niin toisen maailmansodan jälkeen eli kylmän sodan aikana kuin myös sen jälkeen. Eli venäläiset ja Venäjä valtiona ovat nähneet meitä vähän erilaisena kuin monen muun.

– Ehkä sitten jossain vaiheessa perusolettama oli niin vahva, että osaamme tämän kaiken. Mutta nyt me olemme varmaan kaikki ymmärtäneet, että Venäjä on lähtökohtaisesti imperialistinen, revisionistinen ja aggressiivinen suurvalta. Tietysti historian saatossa meidän pitää ymmärtää se, että 1300-luvulta saakka meillä on ollut lähemmäs 40 sotaa tai kahakkaa Venäjän kanssa joko osana Ruotsia tai sitten itsenäisenä. Ehkä se realismi on sitten nyt vaipunut ainakin yhden sukupolven verran meidän selkäpiihin, Alexander Stubb pohtii.

Martti Ahtisaari on lähimpänä sydäntä

Stubb painottaa kampanjasivuillaan, että Suomi tarvitsee nyt vahvaa ulkopoliittista otetta. Kuka Suomen tähänastisista presidenteistä on ollut hänen mielestään parhaiten tarjonnut maalle oikeanlaista vahvaa ulkopoliittista otetta?

– Presidenttihän aina elää ajassa, joten jokaisella on ikään kuin oma erityispiirteensä ja erityisaikakautensa. Toisen maailmansodan aikana nostaisin esille Risto Rytin ja tietysti sen jälkeen marsalkka Mannerheimin. Mutta lähimpänä sydäntäni on henkilö, jonka kanssa sain kunnian tehdä monta vuotta töitä yhdessä rauhanvälityksen eteen eli Martti Ahtisaari, joka oli kansainvälinen suomalainen karjalainen evakko.

”Kävi näissä vaaleissa miten tahansa, niin hyvin käy.”

Miksi Alexander Stubb olisi tiedossa olevista ehdokkaista paras presidentiksi? Suomalaiseen tapaan hän kokee heti itsensä kehumisen epämukavaksi.

– Ehkä ensimmäinen vastaus tähän on, kun katson muita ehdokkaita, niin kävi näissä vaaleissa miten tahansa, niin hyvin käy. Eli tuolla on paljon ulkopoliittista osaamista ja asiantuntemusta.

Omat vahvuutensa Stubb listaa näin:

– On kansainvälistä kokemusta, on kansainvälisiä verkostoja, on kielitaitoa ja on kansainvälistä asiantuntemusta. Ja ehkä aika kovissa paikoissa koeteltu, siis sisäpolitiikassa, varsinkin pääministerinä ja valtiovarainministerinä, jolloin ”pataan” tuli ja kunnolla. Sitten taas kansainvälisessä politiikassa olen kuitenkin yhden rauhan välittänyt eli Georgiassa vuonna 2008. Mutta tämä ei ole keltään muulta pois. Ne ovat minun vahvuuksiani, jotkut ehkä heikkouksia. Ja sitten jokainen äänestäjä itse päättää, minkä takia äänensä yhdelle ehdokkaalle antaa.

Ulkopolitiikassa ovat vastakkain joka päivä arvot ja intressit

Radio Dein presidenttitentti on arvotentti. Alexander Stubb on itse nimennyt kolme keskeistä arvoansa, jotka ovat vapaus, tasa-arvo ja turvallisuus. Kai Kortelainen kysyy, missä ovat Stubbin arvojen juuret ja mistä hän on kolme arvoansa ammentanut?

– Kyllä ne lähtevät läntisestä demokratiasta ja sitten ne lähtevät kotoa eli perheeltä, isältä ja äidiltä tavalla tai toisella. Mutta varmasti akateeminen ja arvovalveutuneisuus omalta kohdaltani syntyi aika myöhään eli kun lähdin Yhdysvaltoihin opiskelemaan varusmiespalveluksen jälkeen vuonna 1981. Olen pitkälti tällainen kylmän sodan jälkeisen aikakauden lapsi. Ja kun rupesin silloin opiskelemaan filosofiaa, kansainvälistä politiikkaa ja valtiotieteitä, iskostui sellainen vahva ajattelu.

– Jos nyt yhden kirjan voisi mainita, niin John Locken ”Second Treatise on Civil Government”, joka on kuitenkin liberaalin demokratian ja osittain myös markkinatalouden epistola. Ja nyt kun Radio Deillä ollaan, niin voin hyvin kertoa, että yliopisto, jossa olin, Furman University, on alun perin baptistikoulu.

Mikä politiikassa tehty päätös on ollut sellainen, jossa Stubb on joutunut tekemään kompromissin suhteessa keskeisiin arvoihinsa?

– Helppo vastaus on sanoa, että itse asiassa jokaisessa, koska politiikkahan on kompromissin taidetta. Ulkopolitiikassahan ovat vastakkain joka päivä arvot ja intressit. Ehkä tiukin, jos esimerkin ottaa, on varmasti joku asevientiin liittyvä kysymys. Eli jos viedään kovaa kalustoa ja aseita sellaiseen maahan, jossa on autoritäärinen regiimi, mutta se regiimi taistelee terrorismia vastaan. Siinä on esimerkki siitä, että koko ajan joudutaan punnitsemaan arvojen ja intressien välillä, Stubb vastaa.

Enemmän kuuntelua kuin omia mielipiteitä

Stubb on kertonut suhtautuvansa suopeasti siihen, että Suomi muuttuu aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi. Hän on myös todennut, että osalla maahanmuuttajista on vaikeuksia sopeutua suomalaisen yhteiskunnan sääntöihin ja normeihin. Miten ehdokkaan mielestä tulisi käytännön tasolla tasapainoilla oman kulttuurin ja arvojen kanssa ristiriidassa olevien kulttuurien edustajien kohtaamisessa?

– Meillähän taitaa tällä hetkellä olla noin kymmenen prosenttia väestöstä täällä Suomessa ihmisiä, jotka eivät ole synnynnäisiä suomalaisia tai ehkä määritelmällisesti niin sanotusti kantasuomalaisia. Maailmahan jatkuvasti ikään kuin moninaistuu ja sitä kautta syntyy myös monikulttuurisuutta, jossa meidän tavat, ehkä osittain arvot, uskonnotkin ovat aika erilaisia.

– Mistä lähtisin? Ehkä vähän klisee sanoa, että kotouttaminen. Mutta kyllä se lähtee koulutuksesta ja kasvatuksesta, toisen ymmärtämisestä. Ja kunhan me tukeudumme Suomessa meidän perusarvoihimme, jotka ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, vapaus, demokratia, oikeusvaltio, vähemmistöjen suojelu ja uskonnonvapaus, ja jos me vain jaksaisimme toisiamme kuunnella ja keskustella mieluummin, kuin aina esittää omaa mielipidettään, niin sillä päästäisiin jo aika pitkälle, Stubb ehdottaa.

Ydinasepelote on osa Suomen Nato-jäsenyyttä

Tasavallan presidentin ydintehtäviin kuuluu ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Alexander Stubb on yksi harvoista kotimaisista poliitikoista, jotka jo hyvin varhaisessa vaiheessa ovat julkisesti puhuneet Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Presidenttiehdokas Li Andersson esitti Radio Dein vaalitentissä, että Suomen tulisi nyt painokkaasti korostaa, että maahan ei oteta ydinaseita eikä pysyviä Naton sotilastukikohtia. Näkeekö Stubb Suomeen sijoitettavat Naton joukot uhkana?

– En missään nimessä. Nehän ovat pelkästään meille niin sanotusti turvallisuuslisä. Minun lähtökohtani on se, että Suomen pitää mennä Naton ytimeen ihan samalla tavalla kuin menimme aikoinaan Euroopan unioniin. Sinne ei päästä ihan noin vaan, vaan pitää omalla toiminnallaan, askel kerrallaan tehdä. Pidän myös tärkeänä, että me emme rajoita meidän Nato-jäsenyyttämme millään tavalla.

Stubb pitää itsestään selvänä, että Suomeen ei tulla siirtämään pysyviä ydinaseita. Hän ei kuitenkaan rajaisi pois sitä mahdollisuutta, että jossain vaiheessa ydinaseita voitaisiin tuoda Suomen läpi ja siirtää jonnekin muualle.

”Kaikkihan lähtee tietysti siitä, että meillä on vahva ja uskottava puolustus osana liittokuntaa eli Natoa.”

– Ydinasepelotehan on osa meidän Nato-jäsenyyttä ja osa yleispelotetta, joka pitää meidät turvassa. Mehän saamme olla kiitollisia siitä, että Yhdysvalloilla, Britannialla ja Ranskalla on kapasiteettia käyttää heidän ydinaseitaan puolustaakseen Nato-maita. Näinhän ei tule koskaan tapahtumaan, mutta pelote on ikään kuin se avain tässä.

– Naton joukot – niitähän on täällä jatkuvasti. Oma poikani suorittaa tällä hetkellä varusmiespalvelustaan, ja jos en ihan väärin muista, niin 300 jalkaväen sotilasta oli harjoittelemassa heidän varuskunnassaan, ja tämä on aivan normaalia toimintaa. Sen takiahan me myös teemme tällä hetkellä Yhdysvaltojen kanssa DCA-sopimusta, joka taitaa olla poliittisesti valmis.

– Tämä on osa Nato-jäsenyyttä ja Nato-jäsenyyden arkea. Sitä ei pidä pelätä. Meillä on kokonaisturvallisuus tällä hetkellä, joka on hyvällä mallilla. Mutta viimeinen pointti: kaikkihan lähtee tietysti siitä, että meillä on vahva ja uskottava puolustus osana liittokuntaa eli Natoa. Ja syy, minkä takia meistä tuli nopeasti jäsen, on tietysti se, että me olemme erittäin Nato-valmiita, Stubb kertoo.

Meillä on Suomessa hyvä kirkko

Tulisiko Alexander Stubbin mielestä ihmisellä olla vapaus ilmaista uskoaan ulkoisin tunnusmerkein esimerkiksi työelämässä?

– En näe siinä ongelmaa. Se on osa uskonnonvapautta. Ei tarvitse kaikesta olla samaa mieltä, mutta uskon, että yksi meidän yhteiskunnan vahva perusta on uskonnonvapaus, ehdokas vastaa.

Kirkon asemaa yhteiskunnassa Stubb pitää tärkeänä. Yhtenä taustana on kuuluminen perinteiseen 1960-luvulla syntyneiden joukkoon, joka on kirkon kautta saanut kasteensa, käynyt rippikoulunsa ja mennyt naimisiin.

– No meidät vihittiin Britanniassa, mutta kuitenkin, olen hautajaiset nähnyt ja niin edespäin. Pidän kirkon roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana hirveän tärkeänä. Minulla on paljon ystäviä, jotka ovat kirkolla töissä. Tapa, jolla toimitaan esimerkiksi vähäosaisten puolesta tai käydään sielunhoitoa, on minun mielestäni erittäin terveellistä yhteiskunnalle. Meillä on Suomessa hyvä kirkko ja olen siitä oikeastaan aika ylpeä, Stubb kehuu.

”Ei tarvitse kaikesta olla samaa mieltä, mutta uskon, että yksi meidän yhteiskunnan vahva perusta on uskonnonvapaus.”

Kirkkoherra Kari Kanala pohti Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa tänä syksynä moniavioisuutta. ”Polyamoria saa miettimään, onko valtavirtainen perhekäsitys liian vanhanaikainen. Siis se ajatus, että perheeseen kuuluu äiti, isä, pari lasta, koira ja Volvo.”

Kortelainen kysyy, millaisen arvolausunnon Stubb olisi presidenttinä valmis tällaiseen näkökulmaan antamaan?

– No, ehkä tässä kysymyksessä taidan olla vähän konservatiivinen, vaikka tasa-arvoista avioliittolakia eteenpäin veinkin ja se taidettiin hyväksyä silloin, kun olin pääministeri. Vahvasti sitä kannatin, mutta ehkä moniavioisuus on ainakin minun maailmankuvassani vähän liian pitkälle menevä askel, Stubb toteaa.

Juttua päivitetty 30.11.2023 täydentämällä tekstiin kirkkoherra Kari Kanalan sitaatti.

Katso Alexander Stubbin vierailu Kai Kortelaisen presidenttitentissä videona Dei Plus -palvelusta tai kuuntele uusintana Radio Deistä lauantaina 2.12. klo 11.

Dei Plussassa ovat tarjolla lisäksi vaalitenttilähetysten audioversiot. Tenttien päätteeksi ehdokkaiden suorituksen arvioivat ex-europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola ja poliitikkojen imagonrakennukseen perehtynyt Risto Uimonen.

Alexander Stubb ja Kai Kortelainen Radio Dein vaalitentissä.

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)