Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

”Järjestöjen kehitysyhteistyöllä on todistetusti vaikutuksia”

 

Tansanialainen Nyakato Vocational Training Centre -ammattioppilaitos sai Suomelta kehitysapua 1985–1996. Kuva: Anne Pylvänäinen / Fida International

Suomen kehitysyhteistyön vaikutukset on viime aikoina kyseenalaistettu. Helluntaiherätyksen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin kehitysyhteistyöpäällikkö Olli Pitkänen ihmettelee erityisesti ulkoasianneuvos Matti Kääriäisen esittämässä kritiikissä sitä, mihin kansalaisjärjestöjen rooli on unohtunut.

Kansalaisjärjestöt pääsevät alueille ja tilanteisiin, joissa valtioiden välinen toiminta on jopa mahdotonta, Pitkänen muistuttaa. Kristillisten järjestöjen etuna on lisäksi se, että niiden kumppanit tavoittavat kohdemaissa laajoja kansanryhmiä.

Kansalaisjärjestöjen rooli on unohdettu viimeaikaisessa kehitysyhteistyön kritiikissä, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin kehitysyhteistyöpäällikkö Olli Pitkänen sanoo.

Suomen kehitysavun näkyvimmäksi kriitikoksi noussut ulkoasianneuvos ja eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen väittää tammikuussa julkaistussa kirjassaan Kehitysavun kirous, että kehitysapu auttaa enemmän rikkaita kuin köyhiä. Ylen Aamu-TV:n haastattelussa Kääriäinen sanoi jopa, että ”äärimmäinen köyhyys on maailmassa vähentynyt ennen kaikkea niissä maissa, joihin kehitysapua ei ole annettu. Kiina on siellä kärjessä.”

KRS Krito 10.-23.6.

Olli Pitkäsen mukaan Kääriäisen kritiikki näyttää kumpuavan erityisesti valtioiden väliseen suoraan budjettitukeen eli suoraan yhteistyömaiden ministeriöille annettuun rahoitukseen liittyvistä ongelmista kuten korruptiosta, jotka tämä sitten yleistää koko kehitysapua koskevaksi.

Monien menestyneiden hankkeiden takana ovat kuitenkin valtioiden sijaan kansalaisjärjestöt.

– Kääriäinen ei huomioi kirjassaan järjestöjen roolia. Suomalaisten järjestöjen toiminnasta on tehty laajoja arviointeja, ja työllä on todistetusti merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi Afrikassa. Ihmettelen sitä, ettei hän ole 40 vuoden aikana tutustunut paremmin kansalaisjärjestöjen työhön, Pitkänen toteaa.

Vaikutukset ovat niin kiistattomia, että kansalaisjärjestöjen rooli kehitysyhteistyön kehittämisessä nähdään entistä tärkeämpänä esimerkiksi OECD:ssä. Yksi syy on se, että järjestöt pääsevät alueille ja tilanteisiin, joissa valtioiden välinen toiminta voi olla jopa mahdotonta.

Kansalaisyhteiskuntaa vahvistamassa

Kääriäisen kritiikki on tunnustettu osin oikeaksi. Kommentoijat, esimerkiksi poliitikot, toimittajat ja järjestöjen edustajat, ovat puolustautuneet luettelemalla kehitysyhteistyön vaikutuksia: köyhyyden ja lapsikuolleisuuden vähenemistä, koulunkäynnin yleistymistä ja puhtaan juomaveden saannin helpottumista.

Olli Pitkänen näkee, että mikrotason toiminta luo lopulta painetta myös makrotason muutoksiin poliittisella ja rakenteellisella tasolla.

– Myös demokratiakehityksen takia tarvitaan kehitysyhteistyötä, kansalaisjärjestöjä sekä kansalaisyhteiskunnan vaikutusvallan lisäämistä. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen onkin keskeinen osa suomalaisten järjestöjen työtä kehitysmaissa, Pitkänen toteaa.

Kumppanikirkoissa miljoonia jäseniä

Kristillisten kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen etuna on se, että ne saavuttavat laajoja ihmisryhmiä. Järjestöjen hankekumppaneita ovat tyypillisesti yhteistyömaiden kansalliset kirkot, jotka etenkin Afrikassa ovat poikkeuksetta suuria ja laajalle levinneitä. Esimerkiksi Fidan kumppanikirkoissa Itä-Afrikassa on yhteensä noin 8 miljoonaa jäsentä. Tämä antaa hanketyöhön ylimääräistä potkua etenkin silloin, kun pyritään haavoittuvien ihmisryhmien, kuten naisten, vammaisten tai hiv-positiivisten, aseman parantamiseen tai kestävää kehitystä tukevaan asennekasvatukseen.

Tästä käy esimerkiksi Fidan Tansaniassa toteuttama vammaisten nuorten tukiohjelma, jonka silloinen kehitysministeri Heidi Hautala palkitsi vuonna 2012 yhtenä esimerkillisenä kehitysyhteistyöhön liittyvänä kansalaisjärjestöhankkeena. ”Kyseinen ohjelma on onnistunut vaikuttamaan poliittiseen muutokseen kansallisella tasolla”, Hautala totesi tuolloin.

Olli Pitkäsen mielestä nykymuotoiselle kehitysyhteistyölle ei ole tällä hetkellä vaihtoehtoja. Kehitettävää taas on aina kaikessa toiminnassa.

– Kääriäisen kirjassa on paljon asioita, joihin on jo puututtu. Virheistä on opittu ja opitaan jatkuvasti, Olli Pitkänen toteaa.

Olli Pitkänen ja Matti Kääriäinen keskustelevat kehitysyhteistyöstä Radio Dein Viikon debatissa keskiviikkona 4. maaliskuuta klo 9.02 (uusinta klo 13.03).

 

Lue myös Seurakuntalaisen aiempi uutinen aiheesta: Kehitysyhteistyöllä on merkitystä