Sukupuoli-identiteettiä koskevat kysymykset ovat saaneet liian ison painoarvon kirkon sisäisissä keskusteluissa, kirjoittaa tamperelainen Arto Kiiskinen.
Ruotsin Karolinska Institutet julkaisi 4.12.2024 Tukholmassa tehdyn laajan lähes 100 000 henkilöä kattavan tutkimuksen koskien sukupuoli-identiteettiä (https://nyheter.ki.se). Tutkimuksen havainnot olivat, että homoseksuaaliseksi itsensä kokevia henkilöitä oli vajaat 2 prosenttia ja bi-seksuaalisia 3.1 prosenttia. Bi-seksuaalisten osuus oli kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut 1.6 prosentista nykytasolle. Poiketen koko väestön keskiarvosta, 7.8 prosenttia 1980 – 1995 syntyneistä kertoivat identiteettinsä olevan homo- tai biseksuaalinen. Vuosien1995-2010 välillä syntyneistä näin ilmoitti 12 prosenttia. Tutkijoiden yksi havainto oli lisäksi, että 16 prosenttia tutkituista ilmoittivat muuttaneensa seksuaalista identiteettiään vähintään kerran 2010 ja 2021 välisenä aikana.
Tutkimuksesta nousee seuraavia ajatuksia. 1) Homoseksuaalisten osuus on huomattavan vähäinen. Kirkkokeskustelussa asia on saanut liian ison sijan ja huomio tulisi kohdentaa siihen, miten paremmin saavutetaan kansan suuri enemmistö. 2) Kun identiteetti voi muuttua sekä yksilöiden kohdalla että yhteiskunnassa lyhyessä ajassa, niin kyse ei näytä olevan geneettisistä eroista. Geenierot ovat olleet toistuva argumentti sille, että kirkon rakenteissa tulisi hyväksyä erilaiset parisuhteet. 3) Yhteiskunnan kehitys liberaalimmaksi ja yksilön itsemäärittelyä korostavaksi edesauttaa myös seksuaalisen identiteetin vaihtamista. Yleiset asenteet ja tiettyjen tahojen äänekäs mielipidemuokkaus ovat vaikuttamassa ihmisten käytökseen. Näyttääkin siltä, että Paavali osuu asian ytimeen toteamalla Roomalaiskirjeessä, että ihmiset ovat vaihtaneet luonnollisen seksin luonnonvastaiseen. Kirkko kutsuu yksilöitä anteeksi saamiseen ja armoon, mutta yleisellä tasolla ja yhteisöissä kirkon tulee noudattaa Raamatun viitoittamia rakenteita.
Arto Kiiskinen
Talousjohtaja, eläkk.
Tampere