Kirjoittanut
Simpsonien nörttiuskis Flanders, kirkkoa rienaava Da Vinci -koodi, seksin-, suklaan- ja sensuaalisenkielteinen seurakunta Pienessä suklaapuodissa, Moulin Rouge! -musikaalin alussa tuhiseva konservatiivi, Junon hihhuli abortinvastustaja..
Tosi kristitty tahtoisi nähdä tosi kristillisiä elokuvia, mutta kuten tunnettua, uskovia pilkkaava Hollywood on Babylonian olohuone, missä vähäpukeiset seireenit syöttävät syntisille silmänruokaa ja karskit miehet kantavat kivääreitä kostontahmeissa käsissään. Onneksi kaikki elokuvat eivät vajoa yhtä alas, esimerkiksi perjantaina ensi-iltaan ilmestyvä draamakomedia Get Low.
Get Low -elokuvan jääräpäähenkilö on partasupierakko Felix (Robert Duvall), joka tahtoo järjestää omat hautajaisensa sillä viisiin, että voisi itse osallistua niihin. ”Tahdon hautajaiset”, sanoo Felix. ”Kylläpä teitä onnisti!” vastaa erakko-rahalle perso hautausurakoitsija Frank (Bill Murray). Felix on pahamaineinen kääkkä, josta liikkuu kylän raitilla yhtä sun toista legendaa ja juorua, mutta hurtti-ukko kutsuu kaikki hautajaiskemuihinsa, jotta hänkin kuulisi parhaat jutut itsestään. Kuoppajuhliin kuuluu tietysti myös pappi, joita nähdään elokuvassa peräti kaksin kappalein. Sielunpaimenet pistävät jukuripään suunnitelmille kapuloita rattaisiin tuomalla esiin kysymyksiä Jumalasta, anteeksiannosta ja sovinnosta. Felix murahtelee pastoreille kuin suomalaismies kinkereillä, mutta syyllisyydestä raskas sydän tahtoo selvittää asiat ennen kuin lusikka lentää nurkkaan. Kuvioissa on myös Felixin vanha hempukkaystävä Mattie (Sissy Spacek), joka muistuttaa pappaa ikävistä menneistä.
Onko Get Low kristillinen elokuva? Ainakin se tekee Hollywood-leffalle pienen urotyön ja esittää papit positiivisessa valossa; ihmisinä, joita kirkonmiehetkin toisinaan ovat. Toisaalta Jumala mainitaan vain kaksi kertaa, Jeesus ainoastaan kerran. On se kumma! Maailmallisissa elokuvissa kyllä osataan näyttää paljasta pintaa, mutta peittämätöntä evankeliumia ei tässäkään elokuvassa sovi edes vilauttaa! Päähenkilö Felix on sitä paitsi hurskaalle moraalisesti huono esi-merkki, jolla on useampi kuin yksi rikka silmässään. Kun nyt muistelee, niin eikö juuri tämä sama Robert Duvall pilkannut kelpo uskovia elokuvassaan Apostoli?
Joopa joo. Ei Get Low -leffaa kristilliseksi voi kutsua, mutta se voi olla pelkäs-tään hyvä juttu. Selkeästi kotiinpäin vetävät ilosanomarainat kun ovat usein sliipattuja vastausautomaatteja, jotka pelkistävät taiteen traktaatiksi. Tai enpä minä oikeastaan tiedä, kun en ole tällaisia elokuvia pahemmin nähnyt, mutta ei se uskisten oma Left Behind ainakaan vaimon mielestä mikään Oscar-pläjäys ollut. Ja jos nyt asiaan oikein paneutuu, taitaa olla niin, että elokuvienkin suhteen meitä uskovia vaivaa toisinaan ns. Juha Tapio -syndrooma: musiikkia ei voi laskea gospeliksi jos siinä lauletaan vaikkapa niinkin maallisista asioista kuin kahden ihmisen välisestä rakkaudesta mainitsematta sanaakaan rististä, evankeliumista tai karitsan häistä.
Minusta kristillisen elokuvan ensimmäinen tuntomerkki ei ole se, kuinka selkeästi se julistaa lakia ja evankeliumia, vaan se kuinka hyvin elokuva on tehty. Näin ollen esimerkiksi Kaunis mieli, Memento ja Rottatouille ovat minulle kris-tillisiä elokuvia, olivatpa niiden tekijät sitten kuinka ateisteja tahansa. Oikeastaan voisin jopa julistaa hyvän kristinuskon synonyymiksi! Tästä vinkkelistä elokuvan arviointikriteerit muuttuvat ja Hollywoodin suurimmaksi viaksi paljastuu yksinkertaisesti elokuvien huono taso.
Kehnon elokuvan vaiva piinaa osittain myös Get Low -pätkää. Näyttelijätyö on kyllä erinomaista ja mielenkiintoiset henkilöhahmot puhaltavat hienosti yhteen hiileen, mutta tarina on turhan vaisu ja jopa hieman ennalta arvattava. Toisaalta elokuvassa on syvyyttä ja sen katsoo mielenkiinnolla alusta loppuun. Jos pitää mielessä mitä muita rainoja tuutti tarjoaa, niin tätä voisi jopa suositella.
Saa nähdä pelastaako kolmas Narnia -elokuva leffatalven vai koittaako leffafanien joulu vasta ensi vuonna kun Oscar-leffat pelmahtavat tupaan.
