Ihmisiä ja ilmiöitä: Kirkon nelivuotiskertomus: Nuorten naisten ja miesten uskonnollisuus eriytyy sukupuolen mukaan – naiset uskovat miehiä yleisemmin jälleensyntymiseen

Ramadan ja rauhanprosessi

 

Ensi viikon alussa alkaa islaminuskoisten pyhä paastokuukausi, ramadan. Se vaikuttaa ihmisten mielialoihin ja on usein lisännyt väkivaltaista intoa toisuskoisia kohtaan. Palestiinalaisarabien iskut tai niiden yritykset ovat olleet karua arkea vuosikymmenien ajan. Israelin armeija on vastannut väkivaltaan välillä hyvin lujaa.

Perheniemi neliöb. 4.-10.11.

Paastokuun aikana Lähi-idän muslimit pitävät isoja rukoustilaisuuksia päämoskeijoissa. Islamin opetuksessa todetaan, että ramadanin tarkoitus on kääntää ihmisen ajatuksia Jumalaan pyhyyteen ja hyvyyteen. Kuitenkin jos paasto on perinteitten pakottamaa, ihmistekoista ponnistusta, hengellisen puhdistautumisen asemasta ihmismieli täyttyykin katkeruudella ja vihalla, joka sitten ääri-ilmiönään lietsoo pyhää sotaa toisuskoisia vastaan.

Ramadanin aikana oikeaoppinen, aikuinen muslimi on koko kuukauden syömättä ja juomatta auringonnoususta laskuun. Illat ja yöt ovat syömistä ja juhlimista varten.

Israelissa on menneinä vuosina nähty, miten uskonnollisen paaston vuoksi tunteet kuohahtavat. Juutalaiset ovat monille muslimeille pyhän sodan, jihadin konkreettinen kohde. Tämän vuoksi Israelin viranomaiset nytkin varautuvat kuohuntaan, ja sulkevat palestiinalaisalueet hyvin tiukkaan valvontaan.

Jerusalemin ympäristön arabiasutuksissa ja juutalaisten asuttamassa länsiosassa rajapoliisit ja sotilaat kontrolloivat entistäkin tarkemmin julkisiin rakennuksiin menijöitä sekä kauppakaduilla ja torialueilla liikkujia.

Vanhan kaupungin temppelialue on ollut viime kuukaudet rauhallinen, vaikka kaupungin poliittisesta tulevaisuudesta ja niin sanottujen siirtokuntalähiöitten rakentamisesta kohistaan koko ajan.

Levottomuus ei estä juutalaisia käymästä Itkumuurilla päivästä päivään rukoilemassa. Muurin keskeiset osat rakennutti Jeesuksen aikalainen, kuningas Herodes. Temppelivuoren näkyvimmät osat muurin ohella ovat kaksi 600-luvulla rakennettua moskeijaa, kultakupolinen Kalliomoskeija ja Al-Aksa.

Vaikka Jerusalem on toistaiseksi kokonaan Israelin hallinnon alla, käytännössä Temppelivuorta isännöi palestiinalaisten nimeämä islamilainen neuvosto. Usein se ei salli edes Israelin viranomaisten eikä arkeologien käydä tarkistamassa herkkien uudistustöitten etenemistä. Eikä Israelin hallitus ole halunnut lisätä jännitettä menemällä alueelle voimakeinoin. Ramadanin aikaan rukoilijoitten määrä temppelialueella on voinut kohota yhtenä päivänä vilkkaimmillaan yli sadan tuhannen. Nyt liikkumista rajoitetaan turvallisuussyistä murto-osaan tuosta takavuosien maksimista.

 

Tulevat viikot näyttävät, onko tämänkertaisella muslimien paastolla poikkeuksellisesti mieliä rauhoittava vaikutus. Yhdysvaltojen hallitus on koettanut suostutella palestiinalaishallinnon presidentti Mahmoud Abbasia neuvotteluun Israelin kanssa. Abbas on kieltäytynyt. Nyt olisi kuitenkin korkea aika vastata myöntävästi, sillä juuri samaan aikaan, kun ramadan päättyy syyskuun alussa, loppuu pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksen vajaan vuoden mittainen Länsirannan juutalaisasutusten rakentamiskielto. Yksi Abbasin pääperusteluista kieltäytyä uusista kontakteista on ollut se, ettei Israel jäädyttänyt rakentamista myös itäisessä Jerusalemissa.

Neuvotteluasetelmat ovat viime päivinä taas vaikeutuneet, sillä palestiinalaisten äärijärjestöt ovat taas aktivoituneet Gazassa ampumaan raketteja Israelin siviiliasutuksiin. Israel on vastannut iskemällä Hamasin komentokeskuksiin.

Ramadanin paasto tuskin pehmentää asenteita, edessä saattaa olla jälleen uusi kierros vilkasta väkivaltaa.

Parin päivän kuluttua kaapatun israelilaissotilaan Gilad Shalitin vanhemmat vetoavat julkisesti Hamasin johtoon ja yleisesti palestiinalaisiin ramadanin hengessä. He toivovat, että Hamas suostuisi vaihtokauppaan, jota Israel tarjosi jo vajaa vuosi sitten. Silloin hallitus oli valmis vapauttamaan liki tuhat vankia neljä vuotta vankeudessa ollutta Giladin vastaan. Ihmisen hyvyyteen tai sääliin on ehkä turha vedota, todellinen rauhantahto lähtee sydämestä.

 

 
Dei, Nina Åström, artikkeliban 17.10.- (2/2)