Miten kristityt reagoivat pandemiaan?

 

Olemme eläneet viime viikot hyvin poikkeuksellista aikaa. Koronavirus on sekoittanut normaalin toiminnan kaikkialla maailmassa, emmekä tiedä, mitä on vielä edessäpäin. Jo koronan nykyisiä vaikutuksia voi laajuudeltaan verrata hyvin maailmansodan kaltaiseen olotilaan.

On myös tärkeä seurata, miten kristityt reagoivat pandemiaan. Vielä pari viikkoa sitten monet heistä arvostelivat kovaan ääneen maan hallitusta ja johtavia terveysviranomaisia siitä, että nämä puuttuivat viruksen leviämiseen liian hitaasti ja lepsusti. Kun hallitus sitten aloitti vahvat rajoitustoimet, ääni kellossa muuttui. Monet pitivät hallituksen toimia ylimitoitettuina.

Radio Dei Jumis

”Olen ihmetellyt, miten suurella varmuudella monet lääketieteellistä koulutusta vailla olevat riviseurakuntalaiset tietävät antaa ohjeita THL:n professoreille ja terveyden huippuasiantuntijoille siitä, miten heidän tulisi suhtautua koronaan.”

Osa kristityistä suhtautui viranomaisten ohjeisiin vähätellen tai jopa avoimesti niitä vastustaen. Eräs karismaattisen seurakunnan pastori lähetti ministereille viestin, jossa hän vaati, että Suomen hallituksen pitäisi antaa seurakunnille erityislupa poiketa yleisistä rajoitusmääräyksistä, jotta ne voisivat jatkaa vapaata kokoontumista. Hän näytti ajattelevan, ettei seurakuntien tarvitse ottaa huomioon normaaleja lainalaisuuksia viruksen tartuntariskin suhteen. Monet muutkin hengelliset vaikuttajat pyrkivät ottamaan asiassa vahvan mielipidejohtajan ja jopa profeetan roolin.

Sosiaalisen median keskustelua seuratessani olen ihmetellyt, miten suurella varmuudella monet lääketieteellistä koulutusta vailla olevat riviseurakuntalaiset tietävät antaa ohjeita THL:n professoreille ja terveyden huippuasiantuntijoille siitä, miten heidän tulisi suhtautua koronaan. Joidenkin kristittyjen reagointitapa heijastaa myös varsin erikoista, karismaattiseen valtateologiaan perustuvaa maailmankuvaa. Eräs seurakuntajohtaja katsoi koronaviruksen Suomeen tulon syyksi sen, ettei hengellinen suoja maamme yllä ole tällä hetkellä riittävän ehyt. Jos se olisi, koronaa tuskin olisi tullut.

Toinen seurakuntavaikuttaja puolestaan kehotti paikkakunnan uskovia menemään fyysisesti kaupungin keskeiselle päätöksentekopaikalle, kuten kaupungintalolle, ottamaan hengellisesti haltuun kaupungin hallintoa ja murtamaan näin paikkakunnan ylle asettuneita pimeyden voimia. Viestistä syntyi käsitys, ettei turmelus asu niinkään ihmisessä kuin paikkakunnan ylle pysähtyneessä näkymättömässä voimapilvessä, jonka hajottaminen vapauttaa myös koronasta.

”On aivan ilmeistä, että nykyinen poikkeustila tulee jättämään pysyviä muutoksia seurakuntien viestintätapoihin.”

Myönteistä koronaviruksessa on, että sen aiheuttama poikkeustila on herättänyt kristittyjä rukoilemaan yhdessä. Pandemia on ollut ponnahduslauta myös uudenlaisen toimintakulttuurin luomiselle. Moderni teknologia on otettu yllättävän tehokkaasti käyttöön yhteydenpidossa seurakuntalaisiin. Tärkeät viestit välitetään Facebookin ja verkkosivujen kautta. Jumalanpalveluksia seurataan sujuvasti netissä. Tarpeelliset palaverit hoituvat Microsoft Teamsissä, ja live-chat palvelee tarvetta yhteiseen vuorovaikutukseen. On aivan ilmeistä, että nykyinen poikkeustila tulee jättämään pysyviä muutoksia seurakuntien viestintätapoihin.

Miten korona-ajassa tulisi sitten kristittyinä toimia?

Ainakin meidän tulisi säilyttää luottamus, rukoilla säännöllisesti, arvioida terveesti erilaisia ilmiöitä ja käyttäytyä muutenkin vastuullisesti. Myös Jumalan antamaa järkeä on lupa käyttää.

Ja ennen kaikkea meidän tulisi muistaa profeetta Jesajan turvalliset ja varmat sanat: ”Vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti” (Jes. 32:17).

Leevi Launosen radiokolumneja kuullaan Radio Deissä keskiviikkoisin klo 8.45 ja 12.50.