Mitä esiin kaivetut kodit kertovat Daavidin aikalaisista?

 

Oma koti kullan kallis, tämä on ollut aina totta. Monien vanhojen kirkkojen perustana on ollut jonkun uskovaisen koti, domus ecclesia, kotikirkko. Raamatussa temppeliä kutsutaan Herran huoneeksi, beit Adonai – Herran koti. Arkeologit ovat tutkineet paljon Pyhän maan muinaisia koteja. Erilaiset kodit kertovat paljon ihmisten elintasosta, kansallisuudesta, uskonnosta, tuloeroista, ja unelmista. Talot kuvaavat muun muassa toivottua perhekokoa.

Israelin arkeologiasta ja Raamatun kertomuksista tunnetaan joitakin kiinnostavia koteja. Erityisesti Pietarin anopin koti Kapernaumissa on vahvasti esillä. Tuota kotia kutsutaan Jeesuksen kodiksi (Mark. 1-2). Jerusalemin yläkaupungista kaivettiin 1970-luvulla esiin 1. vuosisadan rikkaimpien aristokraattien ja ylipappisukujen luksuskoteja, jotka vetävät vertoja Pompeijin palatsikodeille.

Pipliaseura neliöb. vkot 24-25. MJa

Ehkä kuumin arkeologinen tutkimusalue tällä hetkellä Israelissa on niin kutsuttu Sefelan alue, ja erityisesti siellä oleva Khirbet Qeyjafan rauniokaupunki. Tuo kaupunki on rakennettu Daavidin aikana eli 1000-luvulla. Khirbet Qeyjafasta on kaivettu esiin pitkä kasemattimuuri, joka ympäröi kukkulan päällä olevaa kaupunkia. Tämän kaupungin talot ovat itsessään jo tärkeitä tutkimuskohteita.

Asunnot kuvaavat usein aikaansa, ja tulevaisuuden odotuksia. Talot kuvaavat pysyvyyttä. Millaista tulevaisuutta odotetaan? Suomessa sotien jälkeen perheille rakennettiin rintamamiestaloja ja ruotsalaistyyppisiä taloja, joihin mahtui suuri perhe. Nykyään Turussa, kotikaupungissani, rakennetaan todella paljon yksiöitä ja kaksioita. Eli arvioidaan, että ihmiset tulevat elämään aika lailla yksin tai kaksin.

Khirbet Qeyjafa, Saaraim. (c) Pascal Partouche.

Miten sitten Khirbet Qeyjafan kodit kuvaavat Daavidin aikaisen kuningaskunnan elintapoja? Oikeastaan varsin merkittävällä tavalla. Khirbet Qeyjafan kodit on rakennettu muurin sisäpuolelle, ja muuria vasten, siten, että talon seinänä on muuri. Tämä on yllättävä rakennustapa. Nimittäin muuri on julkinen rakenne, kun taas kodit ovat yksityisten ihmisten omia koteja. Niinpä tässä kaupungissa julkinen ja yksityinen ovat tosi lähellä toisiaan. Varmasti vihollisen hyökätessä kaupunkia puolustettiin kahta kovemmin, kun muurina oli peräkammarin seinä. Tällaisia rakennustapoja ei ole löydetty filistealaisten tai kanaanilaisten kaupungeista tai kylistä, eikä myöskään pohjoisvaltakunnasta eli Israelista.

Jerusalemin Hepreankielisen yliopiston arkeologi Yosef Garfinkel toteaa, että tällaisia muuria vasten rakennettuja taloja on löytynyt Bet Shemesistä, Tell en-Nashebista, Tell Beit Mirsimistä, ja Bershebasta. Kaikki nämä kaupungit ovat sijainneet Daavidin kuningaskunnan alueella, Juudeassa, kuningaskauden aikana. (Garfinkel, In the Footsteps of king David, 2018, s. 88.) Kyse oli siis Daavidin kuningaskuntaan kuuluvasta erityisestä rakennustavasta. Tämä Khirbet Qeyjafan rakennustyyli todistaa siitä, että kyseessä on Daavidin kuningaskuntaan kuuluva kaupunki, eikä esimerkiksi filistealaisten tai kanaanilaisten asuttama kaupunki.

Toinen silmiin pistävä piirre Khirbet Qeyjafan taloissa on se, että useat kodit tuossa kaupungissa on rakennettu toisten kotien yhteyteen. Niillä on yhteinen seinä. Ne ovat tavallaan ”rivitaloja”. Tällä tavalla on tietysti säästetty rakennusmateriaalia, ja pienelle alalle, muurien sisälle, on mahtanut enemmän koteja. Muurien sisällä ei ollut paljoa tilaa. Tällainen rakennustyyli on myös poikkeuksellinen. Yhteisiä talojen seiniä ei löydy pohjoisvaltakunnasta. Juudea, Daavidin kuningaskunta, koostui vain kahdesta heimosta: Juudean heimosta ja Benjaminin heimosta. Pohjoisvaltakunnassa, Israelissa, oli 10 heimoa. Niinpä Daavidin kuningaskunnassa, Juudeassa, melkein kaikki olivat sukua keskenään. Yhteen liittyvät talot, kodit, kertovat varmasti tästä sukulaisuudesta. Oltiin enemmän tai vähemmän sukua keskenään. Yksityisyyttä oli vähemmän. Pidettiin vahvasti yhtä. Etäisyyttä ei paljoa ollut.

Yhteen kuuluvat kodit kuvaavat myös sitä suurta kulttuurista eroa, joka tuon ajan ihmisillä, erityisesti Daavidin kuningaskunnassa, on esimerkiksi meidän aikamme suomalaisiin. Meidän aikamme ihmiset ovat hyvin yksilökeskeisiä. Raamatun maailmassa ihminen ei kiivaillut omasta identiteetistään. Hän ymmärsi itsensä osana perhettä, sukua, heimoa, kansaa. Hän oli osa Jumalan kansaa.

Yosef Garfinkel on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että Khirbet Qeyjafassa, kuten myös muissa varhaisissa, Daavidin kuningaskunnan kaupungeissa, kodit ovat keskenään varsin samankokoisia. Tämä kertoo siitä, että elintasoerot olivat Daavidin kuningaskunnassa aika matalia. Pohjoisvaltakunnasta, Israelista, arkeologit ovat todenneet, että kotien suuruuksissa ja varusteluissa oli paljon enemmän eroja. Myös Raamatun profeetat todistavat erityisesti Israelin suurista taloudellisista eroista ihmisten kesken. Garfinkel huomauttaa, että Daavidin kuningaskunnassa elintasoerot kasvoivat vasta myöhemmin, 800- ja 700-luvuilta alkaen. Tämä näkyy myös Raamatun kirjoituksissa.

Kannattaa myös huomata, että Daavidin kuningaskunta kesti historian hampaissa 400 vuotta: 1000–587 eKr. Pohjoisvaltakunta, Israel, joka oli paljon suurempi ja monella tavalla rikkaampi, kesti vain 200 vuotta: 920–720. Israel oli aina paljon levottomampi, ja vallankumouksellisempi, kuin Daavidin kuningaskunta, jossa yksi dynastia, Daavidin kuningassuku, istui valtaistuimella yli 400 vuotta. Tämän lisäksi, Daavidin kuningassuku jatkoi elämäänsä messiasprofetioissa. Ja tietysti, viimein näyttämölle astui Jeesus, joka on Daavidin poika, Messias.

Kodit kertovat lopulta aika paljon asukkaistaan, heidän elintavoistaan ja heidän arvoistaan. Daavid ei omin voimin rakentanut suurta kuningaskuntaansa, vaan hän sai Jumalalta lupauksen. ”Minä, Herra, ilmoitan sinulle, että minä rakennan sinulle kuningashuoneen.” (2. Sam. 7:11.) Psalmissa sanotaan: ”Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija vartioi.” (Ps. 127.) Pietarista, hänen kodistaan ja Jeesuksen kodista puheen ollen, Jeesus sanoi tuolle apostolille: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni.” (Matt. 16:16.) Itse Herra onkin suuri kodin rakentaja, ja siunauksen antaja.

Pidän Israelin arkeologian suurimmista viimeaikaisista löydöistä webinaarin nyt to 17.2. klo 18. Ilmoittaudu mukaan, ja jos aika ei sovi, niin lähetän ilmoittautuneille tallenteen webinaarista. Tämä webinaari on loistava mahdollisuus syventyä raamatulliseen arkeologiaan.