Lähettääkö Jumala sateen?

Lähettääkö Jumala sateen vai onko kyseessä luonnollinen ja tutkittavissa oleva luonnonilmiö? Rakentaako Jumala ihmisen äidin kohdussa vai onko uuden elämän kasvu luonnollinen prosessi? Kristitylle kysymyksen asettelu tuntuu turhalta, sillä molemmat vaihtoehdot ovat oikeita. Raamattu kuvaa sateen Jumalan aikaansaamaksi ja jokainen ihminen on Jumalan luomus. Samalla kyse on asioista, joita ohjaavat luonnonlait ja joiden tieteellinen tutkimus johtaa yhä parempaan ymmärrykseen elämästä ja maailmasta. Molempiin liittyy myös seikkoja, jotka ovat – ainakin toistaiseksi – tieteen tavoittamattomissa.

Onko maailma Jumalan luoma vai voiko sen syntyä ja kehitystä tutkia tieteellisesti? Kysymys kuulostaa yhtä turhalta kuin edellisetkin, mutta avaa tärkeän näkökulman luomisen ja tieteellisen maailmankuvan väliseen keskusteluun. Jumalan luomistyötä voidaan tutkia kaikin inhimillisin menetelmin, eikä luonnontieteellinen tutkimus ole uhka sille. Tämä oli yksi oivallus, joka sai Stephen J. Godfreyn muuttamaan kantansa uskon ja tieteen suhteesta. Hän oli ollut vakaasti sitä mieltä, että koska maailma on Jumalan luoma ja kuuden tuhannen vuoden ikäinen, tiede on väärässä väittäessään maapalloa miljardeja vuosia vanhaksi.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan

Godfrey oli kasvanut kristityssä kodissa ja pitänyt aina itsestään selvänä, että maailma on luotu kuudessa päivässä. kuten Raamatun luomiskertomus tapahtuman kuvaa. Opiskeluaikanaan hän tuli tästä entistä vakuuttuneemmaksi luettuaan Amerikassa suurta suosiota saaneen Henry Morrisin ja John Whitcombin kirjan The Genesis Flood. Hän ryhtyi aktiiviseksi ”tieteellisen kreationismin” kannattajaksi. Vähitellen tuohon raudanlujaan näkemykseen alkoi kuitenkin tulla säröjä. Biologian ja geologian opinnot herättivät kiusallisia kysymyksiä. Jos vedenpaisumus on aiheuttanut kaikkien kallioperän sedimenttien syntymisen, niiden pitäisi olla koostumukseltaan samanlaisia. Jos ennen syntiinlankeemusta eläimet eivät syöneet toisiaan, miksi Jumala oli luonut monille niistä lihan syömiseen tarkoitetun rakenteen?

Fossiilitutkimus herätti myös kysymyksiä, jotka vähitellen murensivat pohjan näkemykseltä, että maailman ikä olisi lyhyt ja vedenpaisumus aiheuttanut kaikki luonnonilmiöt. Jos eläimet olisivat tulleet yhtä aikaa arkista ulos, miten fossiilisia jalanjälkiä kuitenkin esiintyy eri puolilla maailmaa aivan eri aikakausien kerrostumissa? Tohtorin väitöskirjassaan Godfrey osoitti, että fossiilit löytyvät juuri siinä järjestyksessä kallioperässä, kuin niiden maailman pitkän iän teorian mukaan pitäisikin esiintyä. Luottamus Raamattuun syveni ja rikastui, kun luomiskertomuksen todellinen luonne kävi ilmeiseksi. Sitä ei ole tarkoitettu vastaamaan nykyajan luonnontieteen kysymyksiin maailman iästä vaan kertomaan kaikkien aikojen kaikille ihmisille, kuka maailman loi ja miksi.

Godfreyn kertomus on professori R. J. Berryn toimittamassa kirjassa Christians and Evolution – Christian Scholars Change Their Minds (2014). Kirja sisältää kaksikymmentä samankaltaista puheenvuoroa. Kirjoittajat ovat eri luonnontieteen alojen tutkijoita, useimmat professoreja. Lähes jokainen kertoo olleensa innokas kreationisti ja maailman lyhyen iän puolestapuhuja. Vähitellen luonnontieteelliset faktat ovat johtaneet tarkistamaan näkemyksiä. Jokainen kirjoittaja on tunnustava kristitty ja pitää Raamattua Jumalan ilmoituksena. Samankaltaiset todistuspuheenvuorot tuntuvat melkein ärsyttäviltä, mutta niihin sisältyvä luonnontieteellinen informaatio on erittäin kiinnostavaa. Eri tavoin kirjoittajat ovat päätyneet tarkistamaan kantojaan ja huomanneet aiemmin pitäneensä tosiasioina näennäistieteellisiä väitteitä. Heidän nykyistä näkemystään voidaan kutsua teistiseksi evoluutioksi, millä tarkoitetaan sitä, että Jumala on luonut maailman siten, että hän on käyttänyt siinä evoluution kaltaista mekanismia.

Jonkun arvion mukaan Yhdysvalloissa kreationismia ja ns. älykästä suunnitelmaa (Intelligent Design) edustavaa kirjallisuutta on paljon enemmän kuin ns. teististä evoluutiota kannattavien tiedemiesten julkaisuja, vaikka jälkimmäistä kantaa edustaa ainakin puolet amerikkalaisista ja suuri osa läntisen maailman kristityistä. Francis S. Collins, ihmisen genomitutkimusryhmän johtaja, arvioi syyksi sen, että kristityt luonnontieteilijät eivät katso hallitsevansa riittävästi teologiaa, eivätkä teologit luonnontieteitä, ja siksi alan kirjallisuutta on vähän. Tässä mielessä Berryn toimittama kirja on tärkeä puheenvuoro, vaikka se onkin lähinnä sarja henkilökohtaisia todistuksia. Alaviitteistä ja kirjallisuusluettelosta näkyy, että muutakin alan kirjallisuutta on runsaasti.

Suomalainen keskustelu näyttää seuraavan tässä asiassa amerikkalaista. Kreationistista kirjallisuutta on pienellä kielialueellamme jonkin verran tuotettu, mutta luonnontieteen ja raamatullisen luomisuskon yhdistämistä tavalla, jota voidaan kutsua teistiseksi evoluutioksi, on kovin vähän. Silti se lienee kristittyjen enemmistön kanta.