Kun mieli ei meinaa kestää nykyaikaa

 

Mindfulnessharjoitteita on jo jossain päin tuotu kouluihinkin. Onko mindfulnessista tulossa kansalaistaito ja kuinka huolissaan pitäisi olla? Koska sanalla tarkoitetaan hyvin monenlaisia asioita hyvin arkipäiväisistä pysähtymis- ja tunnetaidoista kevytuskonnolliseen meditaatioon, on parempi olla käyttämättä sitä lainkaan.

En muutenkaan pidä valmiista vastauksista, mutta pyrin hieman ymmärtämään ilmiötä kaupunkilaisen tarpeista käsin, sekä vahvalla keittiöpsykologin asiantuntemuksella. 😉

Fida neliöb. 4.-10.11. + 25.11.-1.12. (ilm.1-2/2)

Mieli kasassa – myös nykyajassa

Aivan viime vuosikymmeniin asti tavallinen arkielämä kuormitti edes jossain määrin sekä ihmisen kehoa, että mieltä. Elämä on varsin toisenlaista nyt, varsinkin kaupungeissa, missä kaikenlaiset uudet trendit syntyvät.

Intialainen apologi ja kirjailija Vishal Mangalwadi kertoi eräässä puheessaan maanläheisen teorian siitä, miten jooga alunperin kehittyi. Muinaisessa Intiassa pappiskastiin kuuluvat olivat ainoita, joiden ei tarvinnut tehdä fyysistä työtä. Keho ei kestä liikkumattomuutta ja siksi pappien oli pakko alkaa kehittää kulttuuriin sopivia harjoitteita. (Asialla on myös hengellinen puoli, mutta tässä en nyt mene siihen ollenkaan. En itse ole koskaan harrastanut joogaa.)

Eurooppalaisilla munkeilla sen sijaan ei ollut orjia, joilla teettää raskaat työt ja siksi luostareissa alettiin kehittää teknologiaa. Ja nyt meillä kaikilla on selät kipeinä. Pahuksen munkit!

Jeesus ja apostolit olivat tavallisia duunareita, kalastajia ja käsityöläisiä ja kävelivät valtavia matkoja. Keho ja mieli pysyivät kunnossa. Tuon ajan ihmisillä ei ollut tarvetta, eikä aikaakaan triatloneihin, cross-fit -treeneihin tai life-coacheihin.

Kalastaja osasi kalastaa ja paikata verkkoja, metsästäjä harjaantui havainnoimaan luontoa ja tullimies kohtasi päivät pitkät ihmisiä asemallaan. Ilman jatkuvia käyttöjärjestelmäpäivityksiä. Näin elämä sujui vuosisadasta toiseen.

Näytä sinä minulle raksamies, joka harrastaa mindfulnessia, niin minä näytän sinulle…

Hyvän mielen taidot vastaavat todelliseen tarpeeseen

Jos vielä muistatte – vielä hetki sitten elämä oli vähän erilaista. Työurat olivat varsin pysyviä. TV:ssä oli kolme kanavaa ja lähetys alkoi Pikku Kakkosella. Luettiin kirjoja ja lehtiä, ei tviittejä ja feedejä. Tapaamiset piti sopia etukäteen, koska kännyköitä ei ollut. Olosuhteiden pakosta kaiken oli oltava vähän suunnitelmallisempaa.

Lähes kaikkiin työtehtäviin liittyi jonkin verran käsillä tekemistä. Kirjoitettiin kynällä, puhelinnumero piti kammeta tarkkaavaisesti etusormella, data sijaitsi käsin kosketeltavalla disketillä, eikä jossain hahmottomassa pilvessä. Tietokoneen käynnistyessä ehti käydä keittämässä kupin kahvia.

Asioita piti odottaa, tilanteiden välillä oli luontaisia taukoja. Myöskään laitteet eivät ajatelleet puolestamme ja ennakoineet tekemisiämme, vaan niitä piti tietoisesti käyttää ja opetella käyttämään. Ihminen oli isäntä, kone renki…

Lisäksi lähes kaikkea pystyi omin käsin korjaamaan: vaatteita, autoja, jopa elektroniikkaa.

Elämä pakotti keskittymään siihen, mitä teemme, ja ajoittain pysähtymään. Välillä oli vähän tylsää… siis aikaa ajatella, mihin myös HS:n pääkirjoituksessa kiinnitettiin huomiota.

Voi kun saisi vielä joskus auton, jossa on synkronoimaton vaihteisto, eikä edes ohjaustehostinta! Auton, jossa tuntee moottorin tärinän ja rattiakin pitää vääntää. Siis auton joka ”huonoudellaan” pakottaa keskittymään liikenteessä ja jota voi kokea hallitsevansa

Myös mieli tarvitsee kuormitusta

Elämäntapamme on ollut jo pitkään murroksessa. Työurat ja -päivät ovat sirpaleisempia, ja kasvava joukko ihmisiä ei pysty enää määrittämään omaa identiteettiä työpaikan kautta. Lisäksi elämme jatkuvassa viestitulvassa ja ”moniajossa”. BBC:n artikkelin mukaan keskimääräiseen toimistotyöpäivään kuuluu 87 keskeytystä…

Kaikki on nykyään niin hurjan helppoa ja helpommaksi on vaan menossa, kun ilmeisesti kohta ”asioiden internetiin” kytketty jääkaappi osaa kertoa meille, mitä kaupasta pitää tuoda, ilman että meidän tarvitsee vaivautua ajattelemaan edes ostoslistan vertaa. Luoja varjelkoon!

Kun mieltä ei enää tarvita mihinkään kärsivällisyyttä vaativaan ja vähän turhauttavaankin vaivannäköön, lienee riskinä, että sekin alkaa oireilemaan, kuten kävi keholle jo aikaisemmin.

Toisaalta meillä on aivan valtava määrä valinnanvapautta, pieniä valintatilanteita, ärsykkeitä ja mahdollisuuksia – uudenlaista pientä jatkuvaa stressikuormaa psyykelle.

Ja lisäksi ihminen kokee ja ajattelee koko kehollaan, etenkin käsillään, mutta kun niitäkään ei enää tarvita mihinkään!

Tähän kaikkeen olisi helppo hajota…

Kuin kaupunki, varustukset hajalla, muuria vailla, on mies, joka ei mieltänsä hillitse. Sananl. 25:28

Komentosillalla rauha vai kaaos?

Tunnustaudun self-help -kirjojen suurkuluttajaksi. Ymmärrys ihmismielen, motivaatioiden ja tunne-elämän jne. toiminnasta tekee arkielämän vähän helpommaksi. Samalla on helpompaa suhtautua hyväksyvästi itseensä ja toisiin.

Amerikkalainen Gordon MacDonald kirjoitti mielen tasapainosta ja keskittymistaidoista jo 80-luvulla kirjassaan Ordering Your Private World (kirja on myös suomennettu). MacDonald vertaa ihmisen mieltä laivan komentosiltaan, jossa voi vallita rauha ja keskittyminen tai kaaos.

Kirjan pääajatukset voisivat hyvin olla jostain nykyaikaisesta hyvän mielen oppikirjasta, paitsi että MacDonald perustaa oivalluksensa Raamattuun ja julkaisi kirjansa 20 vuotta ennen kuin mindfulnessista tuli buumi.

MacDonald huomasi kuinka Jeesuksen elämäntapaa ei kuvaa levottomuus, kiire ja hötkyily. Julkisen asemansa vuoksi Jeesus joutuu kohtaamaan jatkuvaa ärsyketulvaa: hankalia kysymyksiä, kärsivien tarpeita, solvauksia ja jopa murhayrityksiä. Jeesus on hyväksyvän tietoisen läsnäolon perikuva. Miten hän hallitsee omat tunteensa, psyykkeensä?

Mm. vetäytymällä säännöllisesti yksinäisyyteen, ulos luontoon kävelemään – viettämään aikaa Isänsä kanssa. Rukoilemaan, hiljentymään, kuuntelemaan. Ilman kännykkää. 😉

Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.”

* * *

Tieteellinen ymmärrys ihmisen kokonaisuudesta ajattelusta, tunne-elämästä, kehollisuudesta, motivaatioista on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Sanotaan, että psykologinen tutkimus on vapautunut viime vuosisadan dogmaattisuudesta.

Raamattu on täynnä hyvän mielen vinkkejä. Varsin monet ”hyvän mielen asiantuntijoiden” ohjeet muistuttavat paljon sitä, miten Jeesus ja apostolit elivät ja opettivat, tosin riisuttuna lähes kaikesta hengellisyydestä – siis siitä parhaasta asiasta. Mutta tämä ei tietenkään tee tieteellisiä tai elämänkokemukseen perustuvia havaintoja epätosiksi!

Lopuksi ihan muutama ”hyvän mielen toimintamalli”, jotka eivät ole mitään sen ihmeellisempää kuin poimintoja Jeesuksen ja apostolien elämästä.

– Kun mahdollista, aloita päiväsi hiljentymällä, rukouksella ja Sanalla. Tai löydä sinulle sopiva oma aikasi hiljentyä.
– Kiireetön kävely ulkoilmassa on parasta aikaa aivoille. Siksi luontoon.fi !
– Pidä muutenkin taukoja ärsyketulvasta.
– Välillä on hyvä myös rikkoa rutiineja (retriitti, paasto, juhla, matka, jne).
– Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. 😉
– Pyri kiittämään joka tilanteessa.
– Myös kaikenlainen sekä tarkkuutta vaativa, että rutiininomainen käsillä tekeminen – autojen roplaamisesta pitsinnypläämiseen – on mielelle hyväksi.

Hyvää kesää ja mieltä sinulle!

Tapio Luoma-aho

Kuvat: Tapio Luoma-aho, Andrew Branch / Unsplash.com