Kehitysoppi kompastui lähtötelineisiin

 

Vuoden 2016 lääketieteen Nobel siirtää evoluutioteorian lopullisesti historian jätesankoon. Japanilainen solubiologi Yoshinori Ohsumi selvitti kuinka solut siivoavat kaupunkinsa.

Jos yksi soluistasi suurennettaisiin läpimitaltaan miljardikertaiseksi, se muistuttaisi miljoonakaupunkia, missä tuhannet tehtaat ja voimalaitokset valmistavat tuotteita ja polttoainetta keskustietopankin ohjauksessa. Samalla syntyy jätteitä ja kokonaisia tuotantolaitoksiakin voi hajota, kun nanorobotit valmistavat päätähuimaavalla nopeudella miljoonia tuotteita päivässä. Elämä tukehtuisikin nopeasti roskiin ja rikkinäisiin tehtaisiin ellei jätteitä siivottaisi ja rikkinäisiä tehtaita purettaisi ja kierrätettäisi vauhdilla.

Nyt on selvinnyt, kuinka jätteet kierrätetään ja tuotantolaitokset puretaan uusiokäyttöä varten

Rikkinäiset rakenteet ja nanorobotit ja väärin rakentuneet soluelimet, kuten mitokondrioissa toimivat energiantuotantolaitokset päätyvät solulimassa olevaan rakkulaan, joka sulautuu endosomien ja lysosomien eli solujen puhtaanapitolaitosten ja sulatusjärjestelmien kanssa. Lysosomirakkuloiden sisältämät entsyymit hajottavat vialliset tuotteet ja jätteet.

”Järjestelmä on hyvin monimutkainen: siihen tarvitaan useita geenituotteita ja niiden mutkikasta säätelyä”, kertoo professori Carl Gahmberg Helsingin yliopiston biokemian osastosta (HS 3.10).

Kun entsyymit ovat hajottaneet jätteet ja purkaneet huonot tehtaat, solu voi hyödyntää niiden rakennusaineet eli aminohapot uusien rakenteiden tai tuotantolaitosten valmistamiseen. Kierrätetyt rakennustarvikkeet kuljetetaan takaisin solun tuotantolatoksiin.

Miksi solu korjaa ja kierrättää rakenteitaan tauotta?

Näin torjutaan vanhenemista, syöpää ja monia sairauksia kuten mahdollisesti mm. aikuistyypin diabetesta ja Parkinsonin tautia. Tulehdustauteja torjutaan ja tervettä aineenvaihduntaa ylläpidetään. Solun miljoonakaupunki menehtyisi ilman jatkuvaa jätehuoltoa ja ylläpitoa.

Mistä tämä järjestelmä toimii?

Solun pitää tunnistaa rikkinäinen tuote. Ehjien rakenteiden kimppuun ei pidä käydä. Jäte on ympäröitävä ja eristettävä kalvolla ja kuljetettava lysosomin sisään. Ennen Ohsumin tutkimuksia lysosomia pidettiin vain vähän kiinnostavana roskakorina, mutta nyt tiedetään, että se on elintärkeä. Ohsumi löysi toistakymmentä tähän toimintaan liittyvää geeniä, jotka tunnistavat viallisen materiaalin fosfaattien avulla. Valkuaisaineessa ei aina ole fosfaatteja, mutta kun jokin menee vikaan, autofagiageenit siirtävät siihen fosfaattimolekyylejä. Tämä on solujen käyttämä nopea tapa ilmoittaa muutoksista.

Solun miljoonakaupunki kuolee nopeasti ilman jätehuoltoa

Ihmisen on joka päivä kierrätettävä 300 gramman verran valkuaisaineistaan uusien elintärkeiden tuotteiden valmistamista varten. Ravinnon mukana saamme valkuaisainetta vain noin 70 grammaa päivässä. Sitä saadaan tietysti myös hedelmistä, vihanneksista, pähkinöistä jne. lihatuotteiden ohella. Olisi terveydelle vaarallista syödä jatkuvasti 300 grammaa lihaa päivässä! Ratkaisu on tarvittavan materiaalin kierrätys.

Uusdarvinismi on kumottu Nobelin arvoisesti – taas kerran!

Vuosi sitten lokakuussa 2015 uusdarvinismi nollattiin kemian Nobelilla, nyt sama tehtiin lääketieteen Nobelilla. Emme voi polveutua ”alkusolusta”, koska siihen olisi pitänyt asentaa DNA-koodin kopiointivirheiden korjausjärjestelmä, jonka löytäminen palkittiin 2015, emmekä voisi myöskään elää ilman toista yhtä monimutkaista solujen rakenteiden ja tehtaiden jätehuolto- kierrätys- ja korjausjärjestelmää, josta annettiin Nobel nyt vuotta myöhemmin. Tarunomainen oppikirjojen evoluutiopropagandan ”alkusolu” kompastuu ja menehtyy juoksuradalle jo lähtötelineistä irtauduttuaan. Vielä vuosi sitten se pääsi hädin tuskin ensimmäiselle aidalle!