Kirjoittanut
Yksi Raamatun rohkaisevimmista jakeista on 2. Korinttilaiskirjeessä (4:7): ”Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä.” Jakeen jälkeen Paavali kuvailee näitä saviastioita – kaikin tavoin ahdingossa olevat, neuvottomat, vainotut, maahan painetut. Ja vaikka Jumala ei koskaan hylkää näitä käyttämiään astioita toivottomuuteen, he tuntevat nahoissaan taakan painon ja odottavat malttamattomina iankaikkisuuden alkua.
Jumala pilkkaa ihmisten voimaa. Hän nauraa meidän omille yrityksillemme olla hyviä. Hän ei koskaan käytä kauniita ja rohkeita, vaan käyttää tässä maailmassa heikkoina pidettyjä hämmentääkseen viisaita.
”Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista, vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään, ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on, ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.” (1. Kor. 1:26-29)
Kuinka hyvin tämä kuvaileekaan minua! Heikko ja naurettava, halveksittu, tavallinen, ei suuresti arvostettu eikä mitenkään kamalan viisas. Mutta juuri näin Jumala toimii – se on hänen mysteerinsä ja täydellinen suunnitelmansa. Hän laittaa korvaamattoman aarteensa meidän pieniin saviastioihimme, sillä hän iloitsee mahdottomien asioiden toteuttamisesta.
Näin kun Israel Narvaez, entinen Mau Mau -jengin johtaja, polvistui ja otti Kristuksen Herrakseen. Se ei ollut pelkästään tunteellinen ja pinnallinen hetki, vaan hän todella seisoi tekonsa takana. Silti Israel meni takaisin jengiinsä ja päätyi lopulta vankilaan osallisuudesta murhaan. Luovuttiko Jumala hänen kohdallaan? Ei hetkeksikään! Tänään Israel on evankelista, ja hän elää Pelastajansa rakkauden ja anteeksiantamuksen varassa.
Oletko sinä epäonnistunut? Onko elämässäsi joku synti, joka piirittää ja hallitsee sinua? Tunnetko olevasi heikko pelkuri, etkä voi millään voittaa tätä syntiä? Niin heikko kuin oletkin, janoatko Jumalan puoleen? Kaipaatko häntä ja hänen rakkauttaan? Tuo jano ja kaipaus on avain voittoosi. Se tekee sinusta erilaisen verrattuna moniin muihin syntisiin. Se erottaa sinut muista. Pidä tuo jano ja kaipaus elossa. Pyri kärsivällisesti kohti Jumalaa. Älä oikeuta heikkouttasi, älä anna sille periksi, äläkä koskaan hyväksy sitä osaksi elämääsi.
