Jeesus – Jumala ja Ihminen

 

Minulla oli koronauhasta huolimatta tai – juuri siksi – hengellisesti rikas pääsiäinen. Kiirastorstaina kuuntelin Bachin Matteus passion ja pitkäperjantaina niin ikään Bachin Johannes passion. Tämä vei minut lukemaan Johanneksen evankeliumin kolme kertaa. Kiinnitin huomioni, että Jeesus ilmaisee Jumalan Isänä lukuisia kertoja. Laskin ne. Hän mainitsee ”Isän” 117 kertaa!

Johannes korostaa myös Jeesuksen jumaluutta vahvemmin kuin toiset evankeliumit. Tätä ihmiset eivät voineet sulattaa. Heidän mielestään Jeesus pilkkasi Jumalaa tehdessään itsenä Jumalaksi.

Sansa Neliöb. 13.2.-12.3.

Jeesus osoitti, että heidän on mahdotonta uskoa Jumalaan uskomatta Poikaan. Tämä dilemma kulkee läpi koko Johanneksen evankeliumin. Jeesus sanoi heille: ”Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntään, ettekä nähneet hänen hahmoaan, eikä hänen sanallaan ole teissä pysyväistä sijaa, sillä te ette usko häntä, jonka Isä on lähettänyt.” (Joh. 5: 37).

Monet pitivät Jeesus Nasaretilaista riivaavajana. Niin sokea oli heidän uskonnollisuutensa. He turvautuivat ympärileikkaukseen ja Mooseksen lakiin (10 käskyä). He pitivät itseään Abrahamin lapsina, mutta eivät ymmärtäneet, että Abraham katsoi uskossa Jeesukseen ja ”se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.”  Jeesus oli ennen Moosesta, mutta tähän he eivät uskoneet (Joh 5:45-46).

”Sadoille tuhansille suomalaisille Jeesus on korkeampi henkistynyt ihminen, mutta ei Jumala.”

Täsmälleen sama ongelma on Suomessakin. Media-alanammattilaisena olen törmännyt tähän kymmeniä kertoja tehdessäni ihmisistä haastatteluja. He puhuvat kernaasti Jumalasta, mutta eivät sanallakaan Jeesuksesta. Kun heiltä kysyy siitä, he kiusaantuvat.

Sadoille tuhansille suomalaisille Jeesus on korkeampi henkistynyt ihminen, mutta ei Jumala. Hänet nähdään profeettana ja esimerkillisenä ihmisenä, mutta ei Jumalana ja Jumalan Poikana.

Toinen maailmanlaajuisesti levinnyt harhaoppi on Gnostilaisuus, joka vaikutti jo 100-luvulla yrittäen vaikuttaa apostolisiin seurakuntiinkin. Gnostilaiset opettivat, että Jeesus oli Jumala, mutta ei ihminen. He korostivat Jeesuksen henkisyyttä ja hengellisyyttä Jumalana, mutta eivät uskoneet Jeesuksen ruumiillisuuteen ja inhimillisyyteen. ”Heidän oppinsa mukaan jumaluus erosi Jeesuksesta ennen kuolemaansa. Eihän Jumala voi kuolla,” (Keijo Rainerma, Rakkaita ystäviä, Perussanoma Oy, 2007).

Gnostilaisen opin kannattajia on laskettu maailmassa olevan noin miljardi. Muun muassa New age on polveutunut tästä harhaopista (Aila Ruoho, Henkisyyden harhapoluilla, Docendo, Jyväskylä 2020).

Toisin kuin Markus painottaa Jeesusta ihmisenä ja palvelijana, Johannes korostaa Jeesuksen Jumaluutta. Jeesus antaa itsestään seitsenkertaisen ilmoituksen Jumalana. Hän on: ”Elämän leipä, Maailman valo, Lampaiden ovi, Hyvä paimen, Ylösnousemus ja elämä, Tie, totuus ja elämä ja Tosi Viinipuu.” (Joh. 6:35, 8:12, 10:7, 10:11.11:25, 14:6, 15:1).

En voi edes kuvitella, että joku ihminen voisi sanoa olevansa edellä lueteltujen sanojen kaltainen. Siksi ne kuuluvatkin vain meidän Herrallemme!