Gazan asukkaiden panttivankeus

Olen hämmästynyt miten vähän mediaamme kiinnostaa Gazassa asuvien elinolosuhteet terroristijärjestö Hamasin vallan alla. Hamas on hallinnut aluetta vuodesta 2007 lähtien.

Kun Israel luovutti Gazan palestiinalaisille vuonna 2005, länsijohtajien, YK:n ja EU:n ajatuksena oli, että alueen luovuttamisesta seuraisi rauha: “rauha maata vastaan”, joka osoittautui hyvin pian ”rautaa maata vastaan”, kun Gazasta alettiin ampua raketteja israelilaissiviilikohteisiin. Nyt niitä on ammuttu yhteensä jo noin 20 000 kpl.

Perheniemi Rohkaisun voima

Terroristijärjestö Hamas onkin pian 12 vuoden hallintonsa aikana tukahduttanut tavallisen gazalaisen äänen. Ne harvat median edustajat, jotka uskaltavat kritisoida Hamasin hallitsemaa sortopolitiikkaan ja korruptiota, on vaiennettu. Hamas määrittelee ne aiheet, joista saa kirjoittaa.
Sananvapauden rajoittamiseen Gazassa on reagoitu yllättävän vähän. Sekä kansainväliset ja Suomen journalistiliiton edustajat ovat vaienneet kollegoidensa hädästä Gazassa. Ylekään ei ole uutisoinut gazalaisten “panttivankeudesta”, siitä kun ei voi syyttää miehittäjä-Israelia. Viimeiset juutalaiset vetäytyivät alueelta rauhansopimuksen vaatimuksesta vuonna 2005, jolloin alue luovutettiin palestiinalaisille.

Kansainväliset avustusjärjestöt myönsivät lähes viisi miljardia dollaria avustusrahaa Gazan jälleenrakentamiseen vuonna 2014, viimeisimmän laajemman Gaza-konfliktin jälkeen. Mutta apu ei tavoita tavallista gazalaista avuntarvitsijaa. Vaikka jopa 800 avustusrekkaa vuorokaudessa ylittää rajan, silti tilastojen mukaan noin 12 400 asuntoa olisi edelleen korjauksen tarpeessa. YK:n edustaja Nikolay Mladenov on ihmetellyt tilannetta.
Ongelmasta ei puhuta julkisesti, mutta perustellusti herää kysymys: miten aluetta hallitsevalla Hamasilla on varaa rakentaa maanalaisia tunneleita rajan ali Israelin puolelle, jos yksi tunneli kaivettuna 25-30 m syvyyteen maksaa noin kolme miljoonaa dollaria.

Vuonna 2014 Israel löysi 32 tunnelia rajan ali ja vielä vuonna 2018 niitä löytyi 18 lisää. Tunneleihin on sijoitettu yhteensä 150 miljoonaa dollaria. Kaikki rahat ovat pois apua tarvitsevilta gazalaisilta. Heistä EU ja päättäjämme eivät kanna lainkaan huolta. Minkäänlaista ulkoministeriön arviointia avun perille menemisestä ei ole julkisuudessa nähty.

Kansainvälinen yhteisö vaatii Israelia ja Egyptiä lopettamaan ”Gazan saarron”. Mitä tapahtuisi, jos Hamasilla olisi esteetön kulku satamien laivoille? Mitä kautta tulisi silloin Hamasin raketti – ja ammusmateriaalitäydennykset? Egypti ja Israel toimivat aivan oikein kansainvälisten lakien mukaan tässä tilanteessa Gazaa saartaessaan.

Ihmetystä on herättänyt se, miten vähän tavallisen gazalaisen elinolosuhteista (sähkö, vesi ja elintarpeet) ollaan kansainvälisesti kiinnostuneita. Jos Hamas ohjaa sähköt ja avustustarvikkeet itselleen, niin tavalliselle gazalaiselle jää vain panttivangin rooli. Valtaosa Hamas-johtajista asuu ulkomailla. Näin esimerkiksi Khalid Mashaal, jolla on Forbesin mukaan 2,6 miljardin dollarin omaisuus. Onkohan niin, että avustusrahat ajautuvat harvoille ja valituille Hamasin sotilaallisen siiven toimijoille? Onkohan ongelmaa pohdittu YK:ssa?

Mielenkiintoista on nähdä, mikä on presidentti Donald Trumpin diili Gazan osalta. Onko se palestiinalaishallinnosta kokonaan eroava itsenäinen Gaza, kun suhteet Hamasin ja Länsirannan Fatahin välillä ovat tällä hetkellä täysin poikki.

On puhuttu Gazan alueen laajentamisesta liittämällä siihen alueita Pohjois-Siinailta. Vai pysyykö Hamas peruskirjalleen (ja Iranille) uskollisena ja jatkaa Israelin tuhoamisyrityksiään edelleen?

Kaikki mahdollisuudet Gazan nostamiseen jaloilleen ovat olemassa. Onhan Gazan rannikon läheisyydessä mittavat kaasukenttäesiintymät. Kortit ovat nyt Hamasilla. Kumpi on tärkeämpi: muslimiveljeskunnan opit, Israelin tuhoaminen ja gazalaisten kurittaminen vai heidän elintasonsa kohottaminen länsimaista saatavaksi suunnitellulla avustuspaketilla?

Arto Perämäki

Kirjoittaja on toiminut YK:n rauhanturvaajana.