Enkelien ohjauksessa

 

Enkelihenkisyys on erityisesti naisten parissa kasvava trendi Suomessa Vantaan Laurin haastattelema uskontoteiteilijä Terhi Utriainen toteaa. Hänen mukaansa enkeleistä kiinnostuneet ovat usein kirkon jäseniä.

”Kuvittele ystävä, joka pitää sinun puoliasi silloinkin kun töppäät, rohkaisee sinua uuden edessä, auttaa siivoamaan kotisi ja tietää, mistä löytyy vapaa parkkiruutu. Sellaisia ovat enkelit, joita moni kokee saaneensa elämäänsä. Niin meillä kuin maailmallakin eletään uushenkistä enkelibuumia.
Enkeleistä kiinnostuneet naiset ovat etsijöitä. He haluavat tutustua henkisyyteensä ja syventää sitä. He tavoittelevat hyvää elämää, jossa yksi olennainen elementti on itsetuntemus, sanoo uskontotieteilijä Terhi Utriainen.”

Sansa neliöb. 11.11.-10.12.

Itsekin olen tutustunut enkelihoitoja antavaan äitiin seurakunnan perhekerhossa. Hän kertoi säteillen omista kokemuksistaan ja siitä, kuinka enkelit olivat auttaneet häntä selviytymän erosta. Nyt hän halusi jakaa saamaansa hyvää eteenpäin.

Enkeliuskonnollisuudessa ihmiselle avautuu kokemuksellinen maailma ja aktiivinen rooli, mikä kiinnostaa ja haastaa jähmeäksi koettua kirkkouskovaisuutta. Buumista kertovat enkelikirjojen kasvavat myyntiluvut sekä erilaisten kurssien ja hoitojen lisääntyminen.

Utriainen jatkaa:
”- Enkelihenkisyyttä voi tarkastella kansanuskona, jonka harjoittajat ovat pääasiassa naisia. Sillä pidetään huolta kodista, lapsista, arjesta, ihmissuhteista, elävistä ja kuolleista sukulaisista sekä tunnemaailmasta. Juuri tällaista, elämää koossapitävää naisten uskonnollisuutta on aina pidetty hömppänä. Kirkko on suhtautunut siihen kielteisesti ja leimannut naiset milloin noidiksi, milloin tietämättömiksi akoiksi.

– Monet naiset painottavat sitä, että enkeleiden kanssa on kivaa. Enkelit osaavat pitää hauskaa ja ruokkivat iloa ja kauneutta. Ehkä se on vastalääkettä luterilaiselle synnintunnolle, Utriainen arvioi.
Hän toteaa, että enkeleiden maailmassa ei ole syntiä. On vain erehdyksiä, joita voi korjata. Enkelit eivät tuomitse vaan antavat anteeksi ja ymmärtävät.”

Enkeleillä on merkittävä rooli Raamatussa Jumalan sanantuojina pelastushistorian käännekohdissa ja taivaallisena sotajoukkona. Tämä Utriaisen kuvaama uskonnollisuus näyttää kuitenkin antaneen enkeleille aseman, joka kristinuskossa kuuluu Jeesukselle.

Tunnen monia, jotka etsivät elämäänsä syvempää merkitystä näkyvän lisäksi. He ovat valmiita antautumaan jos minkälaisiin hoitoihin ja terapioihin, kunhan jokin liikahtaisi ja saisi kokea, että on olemassa jotain minua suurempaa.

Dokumenttiohjaaja Kaija Juurikkala on kertonut useissa haastatteluissa omista kokemuksistaan vainajahenkien kanssa. Kaikki alkoi hänen kohdallaan, kun hän vuosien pimeyden pelon jälkeen kysyi pimeyteen ”kuka siellä”, ja koki yhteyden henkien kanssa.

Enkelihoitoihin, henkien kanssa keskusteluun antautuneille ja energiavirroille avautuneille henkilöille tuntuu olevan tyypillistä ajatus vastassa olevan energian hyvyydestä. Jos se toimii, miten se voisi olla väärin?

Olisiko syytä kyseenalaistaa tällainen käsitys? Jos antautuu voimille, joita ei tunne, ei voi myöskään tietää mikä tai kuka on vastassa.

Tällaisen vellovan uskonnollisuuden keskellä olisi mielestäni Raamattunsa tuntevien kristittyjen syytä kertoa rohkeasti, että on olemassa Jumala, todellinen persoona, jonka voi oppia tuntemaan. Hän ei ole vain virtaavaa energiaa. Hän ei ole jättänyt meitä vain ihmettelymme varaan siitä millainen hän on ja mitä hän tahtoo ja mistä hän varoittaa. Hän ei halua jäädä meille vieraaksi, vaan voi täyttää sydämemme kaipauksen, antaa elämään syvyyttä ja tarkoituksen ja lopulta kantaa meidät Kotiin.

Tämän kaiken voi lukea Raamatusta. Vapaasti ja ilmaiseksi. Siihen ei tarvita kalliita vihkimyskursseja tai uskonnollista rekvisiittaa.

Seurakunnissa meidän on syytä avata silmämme: ympärillämme on paljon ihmisiä, jotka ovat avoimia etsijöitä. Heidän kysymyksensä ja kokemuksensa on otettava todesta ja samalla johdatettava heitä Hänen luokseen, joka voi ne mieluiten unohdetut synnitkin sovittaa.

Ajattelen, että usko Jumalaan on pohjimmiltaan suhde, johon mahtuu niin älyllistä arviointia kuin elämää sykähdyttäviä kokemuksiakin. Sekä järki, että tunteet on luontavaa asettaa Jumalan sanan arvioitavaksi.

Siitä löytyy tasapaino.

Lue myös entisen energiahoitaja Johanna Niskakosken haastattelu vuoden 2011 Alfa-uutisista.