Kirkko: Joutjärven seurakuntaneuvosto linjasi: Kohtaamispaikka saa lähteä seurakunnasta

10 hyvää uutista korona-ajan Suomesta

 

Aamulenkillä kauniissa lumisessa maastossa ajattelen, että tästä vuodesta ei voi tulla huono vuosi, koska heti alkuvuodesta luonto on niin kaunis. Luminen maisema heijastaa valoa ja hivelee silmää. Kauneus ruokkii hyvyyttä.

Vuosi 2020 oli monella tapaa koetteleva, joskin paljon hyvää myös tapahtui. Korona-aika karsi monen liian täyden kalenterin ihmisen kokoiseksi, mikä lisäsi hyvinvointia. Myös perheen parissa vietettiin enemmän aikaa ja oltiin perusasioiden äärellä. Mutta toisille korona-aika on merkinnyt yksinäisyyttä, turvattomuutta, työttömyyttä, raha- ja terveyshuolia.

Sansa neliöb 15.11.-15.12. MJa

Välillä on hyvä oikein tietoisesti pysähtyä miettimään hyviä asioita. Valitettavasti journalismin kyyninen motto good news is no news  (hyvät uutiset eivät ole uutisia) vääristää uutisointia ja hyvät asiat jäävät kertomatta. Niinpä tässä blogissa keskityn niihin. Valoa ja toivoa tarvitaan.

  1. Lokakuussa Suomen Pipiliaseura lanseerasi uuden Uuden Testamentin käännöksen. UT2020 on saanut paljon myönteistä julkisuutta. Alkuperäistekstistä käännetty uusi käännös on kiinnostanut yleisöä. Pipliaseuran mukaan kahden kuukauden aikana UT2020:n alkua, Matteuksen evankeliumia on avattu liki 200 000 kertaa Raamattu.fi-verkkopalvelussa. Raamattu kiinnostaa.

 

  1. Vuonna 2020 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyjien määrä tulee nousemaan edellisvuodesta, ja kirkosta eronneiden määrä jäänee edellisvuotta alhaisemmaksi. Näin ennakoi kirkon tutkimuskeskus.

 

  1. Kristinusko leviää maailmalla. Blogissani Kasvavissa seurakunnissa rukoillaan, sitoudutaan Raamattuun ja ollaan avoimia Pyhän Hengen toiminnalle kirjoitin, että kristinusko kasvaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Aasiassa sekä korkean syntyvyyden että kääntymisen kautta. Kristittyjen osuus maailman väestöstä on noin 32,3 prosenttia. Kristittyjen osuuden maailman väestöstä arvioidaan kasvavan 35 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

 

  1. Vapaaehtoistyö kiinnostaa ihmisiä aikaisempaa enemmän. Vapaaehtoistyö.fi-palvelu välittää vapaaehtoisia järjestöihin, kuntiin ja seurakuntiin. Palvelun kautta ilmoittautui uusia vapaaehtoisia tammi-kesäkuun aikana yli 2000.

 

  1. Suomi on pärjännyt koronan hoidossa monia muita maita paremmin. Koronan ilmaantuvuusluku on meillä ollut koko ajan selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi naapurimaissamme Ruotsissa ja Venäjällä. Myös kuolleiden osuus sairastuneista on ollut maltillinen.

 

  1. Koronarokotteiden kehittäminen on ollut ennennäkemättömän nopeaa. Syitä siihen ovat varmaan olleet tahtotila, rahoitus ja yhteistyö. Nopeaa kehitystyötä selittää myös, ettei työ alkanut tyhjästä, vaan kehitystyössä pystyttiin hyödyntämään SARS-epidemiaa varten kehitetystä rokotteesta saatua tietoa. Näkisin, että koronarokotteen käyttöönotto on kiitosaihe.

 

  1. Korona-aika on lisännyt ihmisten rukousta. Seurakuntalaisen lokakuussa toteuttamaan kyselyyn vastanneista 44 prosenttia kertoo rukoilleensa korona-aikana enemmän kuin aikaisemmin. Neljännes vastaajista on rukoillut jopa selvästi enemmän. Puolet vastaajista kertoi, ettei korona-aika ole vaikuttanut heidän rukouselämäänsä.

 

  1. Koronapandemiasta johtuneet liikkumisrajoitukset paransivat viime vuonna ilmanlaatua eri puolilla maailmaa – ainakin hetkellisesti.

 

  1. Koronapandemia on kenties herättänyt ihmisiä pohtimaan perimmäisiä kysymyksiä, kuten: Mikä on elämäntarkoitus? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Miten voi saada iankaikkisen elämän?

 

  1. Sitran joulukuussa julkistaman Elämäntavat pandemian jälkeen -kyselytutkimuksen mukaan yli 42 % suomalaisista oli liikkunut pandemian aikana enemmän kodin lähiympäristössä ja –luonnossa. Myös kotimaanmatkailua harrastettiin enemmän ja suosittiin Suomessa tuotettua ruokaa.