Rap-artisti Amos halusi tehdä musiikillaan hyvää, mutta samaan aikaan huumeet rikkoivat hänen omia ihmissuhteitaan. Pahan olon keskellä rippiraamattu päätyi roskiin. Totuuden ja rakkauden etsintä jatkui, kunnes hän löysi itsensä seurakunnan takapenkistä. Siellä hän kertoo kokeneensa Jumalan rakkauden tavalla, jota ei voinut enää sivuuttaa.
ja uuden suunnan elämälleen. Nyt usko kuuluu myös hänen musiikissaan. Kuva: Anre Wasse / @anrewasse.
Salim Ouazizi, artistinimeltään Amos, kantoi nuorena unelmaa musiikista. Hän halusi menestyä, mutta toivoi myös voivansa vaikuttaa toisten elämään myönteisesti.
– Olla ehkä ääni ihmisille, joilla ei ole ääntä.
Samaan aikaan hänen oma elämänsä kulki yhä syvemmälle päihteisiin. Halu tehdä hyvää ja elämän vaikeudet olivat läsnä yhtä aikaa. Hänen toiveensa ja tekonsa kulkivat eri suuntiin.
Vaikeimman ajanjakson kaikkia tapahtumia Amos ei enää muista tarkasti. Sen hän muistaa, miltä elämä tuntui.
– Mun oli tosi huono olla.
Unelma musiikista, elämä päihteiden keskellä
Amos syntyi Tampereella suomalaisen äidin ja marokkolaisen isän perheeseen. Vanhemmat erosivat hänen ollessaan pieni, ja hän kasvoi äitinsä kanssa. Englannissa asuvaan isään pidettiin yhteyttä puhelimitse.
Musiikki on ollut hänelle rakasta jo nuoruudesta lähtien. Kavereiden kanssa räpättiin vapaasti improvisoiden ja pidettiin hauskaa. Ystävät huomasivat hänen kykynsä ja kannustivat tekemään omia kappaleita.
Ensimmäiset kappaleet vahvistivat ajatusta siitä, että musiikista voisi tulla hänen elämänsä työ. Suuri artistinura tuntui tavoittelemisen arvoiselta.
Päihteet kulkivat kuitenkin mukana. Amos muistaa erityisesti ajanjakson, jolloin hän käytti ja myi huumeita kuukausien ajan. Käyttö vahingoitti suhteita läheisiin. Myös päihteitä käyttävän kaveripiirin keskinäiset suhteet olivat hänen mukaansa vahingollisia.
Ihmissuhteet menivät huonosti, perhesuhteet kärsivät ja paha olo syveni. Siinä tilanteessa myös kysymys Jumalasta muuttui kipeäksi.
– Jos Jumala todella oli olemassa, miksi minun on niin paha olla?
Totuuden kaipuu vei etsimään
Vähitellen huumeiden käyttö muuttui satunnaisemmaksi. Amoksessa vahvistui hänen sanojensa mukaan ”halu ja jano saada tietää, mikä on totuus”. Jälkikäteen hän ymmärsi etsineensä tarkoitusta päihteistä, jotka taasen veivät etsimisessä uushenkisyyden pariin. Hän hankki kristalleja ja toivoi niiden auttavan hyvinvoinnissa ja muilla elämänalueilla.
– Kaipasi elämääni merkitystä ja jotakin, mikä auttaisi voimaan paremmin.
Kristinuskon sanomassa häntä alkoi puhutella Jumalan rakkaus. Ajatus siitä, että Jeesus antoi elämänsä ihmisten puolesta, jotta nämä saisivat elää vapaina, tuntui lähestyttävältä ja myötätuntoiselta.
– Mä koin, että siinä oli jotain järkeä.
Amos koki Raamatun sanomassa olevan tarkoitusta. Totuus ja rakkaus olivat juuri niitä asioita, joita hän tunnistaa kaivanneensa. Hän etsi läheisen seurakunnan Espoosta ja meni tilaisuuteen. Kirkkokunta ei ollut hänelle siinä vaiheessa ratkaiseva kysymys. Hänelle oli vain tullut tarve mennä seurakuntaan. Paikka löytyi takapenkistä. Mielessä kävi huoli siitä, että kumpa ei kukaan vain näkisi häntä siellä ja samaan aikaan juuri siellä Amos kertoo kokeneensa Jumalan rakkautta.
Kokemus, jota ei edes isän sanat pyyhkineet pois
Amos halusi kertoa seurakunnassa tapahtuneesta isälleen. Hän kertoi käyneensä tilaisuudessa ja kokeneensa Jumalan rakkautta. Isä ei kuitenkaan jakanut poikansa käsitystä Jeesuksesta, vaan piti kiinni islamilaisesta uskosta.
Amokselle syntyi ristiriita. Hän kunnioitti kyllä isäänsä, ja tämän sanoilla oli hänelle painoa. Samalla seurakunnassa koettua hän ei voinut unohtaa.
– Se, mitä mä koin seurakunnassa, mä en voi sivuuttaa sitä.
Kysymys siitä, mihin uskoa, oli tullut keskelle hänen omaa elämäänsä. Siihen liittyivät sekä hänelle tärkeän isän näkemys että rakkaus, joka oli koskettanut häntä seurakunnan takapenkissä. Tässä ristiriidassa Amos kääntyi Jumalan puoleen. Hän pyysi tätä näyttämään itsensä, jos tämä todella oli olemassa.
Kolmena päivänä hänen luokseen tuli ihmisiä
Seuraavien kolmen päivän kohtaamiset ovat jääneet lähtemättömästi Amoksen mieleen. Ensimmäisenä päivänä tuntematon ihminen halusi rukoilla hänen puolestaan. Toisena päivänä työssä tapahtunut kohtaaminen johti siihen, että hänelle puhuttiin Jumalan rakkaudesta ja kutsusta. Kolmantena päivänä hänen luokseen tuli jälleen ihmisiä, jotka halusivat rukoilla hänen puolestaan.
Amos kertoo tunnistaneensa kohtaamisissa saman rakkauden ja läsnäolon, jota hän oli jo kokenut kääntyessään Jumalan puoleen. Hänen mukaansa rukous ja toisten ihmisten kohtaaminen liittyvät toisiinsa. Hän etsi vastausta Jumalalta ja tuon vJumalan vastauksen toivat hänelle ihmiset, jotka tulivat hänen luokseen, puhuivat Jumalan rakkaudesta ja rukoilivat hänen puolestaan.
Amokselle tapahtumat muodostivat selkeän vastauksen hänen rukoukseensa.
”Ainoa, joka vastasi mulle, oli Jeesus.”
— Amos
Hän kertoo löytäneensä Jeesuksesta suunnan etsinnälleen. Jumalasta, jonka olemassaoloa hän oli pahan olonsa keskellä kyseenalaistanut, oli tullut hänelle rakkauden ja toivon lähde.
Uusi nimi uuden elämänvaiheen merkiksi
Elämänmuutos ulottui myös musiikkiin. Uutta julkaisua valmistellessaan Amos huomasi, ettei halunnut kantaa aiempaa artistinimeään uuteen elämänvaiheeseen. Hän soitti ystävälleen, ja he rukoilivat yhdessä. Amos kertoo uuden nimen nousseen mieleensä rukouksen yhteydessä. Siitä tuli osa sitä uutta vaihetta, johon hän koki astuneensa.
Musiikissaan hän käsittelee myös kysymystä siitä, missä olisi ilman Jumalan apua. Hän tunnistaa, kuinka vakavaan suuntaan hänen elämänsä oli kulkenut. Nuoruuden haave musiikista oli säilynyt. Nyt musiikkiin kuului myös se, mitä hän oli kokenut Jumalan kanssa.
Koti; lepoa, turvaa ja rauhaa
Haastatteluhetkellä puheissa on uusi vaihe elämässä; avioliittoon valmistautuminen. Amos kertoi tulevan puolisonsa kanssa vietetystä ajasta, yhteisestä ruoanlaitosta ja aterioista. He olivat osallistuneet avioliittokurssille ja tehneet kahdenkeskisestä ajasta osan arkeaan. Yhteiselle elämälle löytyi tilaa tavallisissa hetkissä: yhdessä valmistetussa ruoassa, aterioilla ja keskusteluissa. Ihmissuhteiden vaikeuksien rinnalle on tullut yhteisen tulevaisuuden rakentamista ja aikaa toiselle ihmiselle.
Kodin merkitystä kysyttäessä Amos nostaa esiin levon, turvan ja rauhan. Näillä sanoilla on hänelle aivan erityistä painoa. Elämänsä vaikeina aikoina hän ole voinut kuvata kotia samalla tavalla.
– Tällä hetkellä koti meinaa mulle lepoa, turvaa ja rauhaa.
Ohjelma ja haastattelijat
Artikkeli perustuu Kotona – Em Casa -ohjelman haastatteluun, jossa Amoksen kanssa keskustelevat Annamari ja Roberto Brandao.
Katso koko haastattelu: Nuori artisti Amos | Kotona – Em Casa
