Ruotsin hallitus esittää maan aborttilain uudistamista. Hallituksen esitystä käsiteltiin Ruotsin parlamentissa toukokuun lopussa. Hallituksen mukaan tavoitteena on modernisoida aborttilainsäädäntöä.
Hallituksen parlamentille eli valtiopäiville antaman lakiesityksen mukaan lääkkeellinen abortti voitaisiin jatkossa tehdä kotona. Nykyinen vaatimus siitä, että abortin on tapahduttava sairaalassa tai muussa terveydenhuollon yksikössä, poistettaisiin. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa lääkkeellisen abortin toteuttaminen kotona terveydenhuollon ammattilaisen tekemän arvioinnin jälkeen.
Lakiesityksessä täsmennetään myös, että raskaana olevalla naisella on oikeus aborttiin raskausviikon 18 loppuun asti. Kyse ei ole varsinaisesta muutoksesta nykyiseen käytäntöön, vaan oikeuden kirjaamisesta aiempaa selkeämmin lakiin.
Lisäksi hallitus esittää, että aborttipalvelut olisi tarjottava viivytyksettä. Abortteja ja raskauden keskeytyksiä voitaisiin jatkossa tehdä julkisissa sairaaloissa tai muissa tarkoitukseen hyväksytyissä terveydenhuollon yksiköissä, jotka ovat valvontaviranomaisen hyväksymiä. Myös kätilöiden roolia halutaan laajentaa. Lakiin ei enää kirjata, että vain lääkäri voi toteuttaa abortin, vaan sen voi tehdä myös muu henkilö, jolla on riittävä ammatillinen osaaminen, kuten esimerkiksi kätilö.
Ruotsissa vapaa abortti on ollut mahdollista tehdä raskausviikkoon 18 asti jo pitkään. Tämän vuoksi uudistuksen keskeisin käytännön muutos liittyy lääkkeellisen abortin tekemiseen kotona.
Suomen lainsäädäntö eroaa Ruotsin esityksestä erityisesti abortin aikarajojen osalta. Suomessa raskauden keskeytys on mahdollista tehdä raskaana olevan omasta pyynnöstä raskausviikkoon 12 asti ilman perusteluja. Ruotsissa sen sijaan vapaa abortti on mahdollinen raskausviikon 18 loppuun saakka.
Käytännössä maiden välillä on myös yhtäläisyyksiä. Suomessa valtaosa lääkkeellisistä aborteista tehdään jo nykyisin osittain kotioloissa. Ruotsin hallituksen esityksen tavoitteena onkin ennen kaikkea poistaa lainsäädännöstä vaatimus, jonka mukaan abortin tulee tapahtua terveydenhuollon yksikössä.
Ruotsin KD:n kansanedustajat äänestivät puolesta
Ruotsin valtiopäivät käsitteli lakihanketta toukokuun lopussa. Hallituksen tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan 1. tammikuuta 2027.
Se, että Ruotsin kristillisdemokraatit (KD) kannattivat ehdotusta abortin perustuslaillisesta suojelusta, on herättänyt kristittyjen keskuudessa ristiriitaisia reaktioita. Ruotsin KD on Suomen Kristillisdemokraattien sisarpuolue.
Ruotsin KD:n puheenjohtaja Ebba Busch oli jopa aloitteellinen lakihankkeessa. Myöhemmin hän asettui tukemaan ehdotusta abortin perustuslaillisesta suojasta.
Kansanedustajat äänestivät aluksi koko perustuslain muutospaketista, johon sisältyi myös abortti. Kaikki kristillisdemokraattien kansanedustajat äänestivät esityksen puolesta, vaikka useat heistä olivat edellisessä keskustelussa pitäneet ongelmallisena abortin sisällyttämistä perustuslakiin. Esitys olisi hyväksytty, vaikka kaikki 19 kristillisdemokraattien kansanedustajaa olisivat pidättäytyneet äänestämästä.
”Surun päivä”
Abortin vastustajat ovat kritisoineet ankarasti KD:ta.
”Tänään on surun päivä. Ruotsin valtiopäivät ja Kristillisdemokraattinen puolue ovat äänestäneet aborttilainsäädännön perustuslaillisen suojan puolesta. Mielestäni tämänpäiväinen päätös on petos ihmisarvoa ja syntymättömiä lapsia kohtaan”, kirjoittaa Kristillisen perhepuolueen Aday Bethkinne Facebook-sivullaan.
Myös kansanedustaja Päivi Räsänen on ilmaissut pettymyksensä Ruotsin kristillisdemokraattien toimintaan.
”Olen järkyttynyt ja surullinen siitä, miten Ruotsin kristillisdemokraatit ovat kääntäneet selkänsä kohdussa elävien vauvojen elämän oikeudelle. On täysin käsittämätöntä antaa minkäänlaista hyväksyntää hankkeelle, jossa oikeus aborttiin viedään perustuslakiin. On turhaa antaa selityksiä sille, miten perusteluihin saatiin joitakin tasapainottavia lauseita, kun oltiin hankkeessa mukana”, Räsänen kirjoittaa Facebook-päivityksessään.
