Sosiaalinen media alkoi paremman inhimillisen yhteyden lupauksesta, mutta jossain kohtaa sen luonne muuttui. Alettiin keksiä koukuttavia algoritmeja ja maksimoida somejättien voittoja. Some alkoi kuormittaa mielenterveyttä. Rikolliset alkoivat etsiä sieltä uhrejaan. Mikä olisi nyt paras tie eteenpäin? Pitäisikö some kieltää nuorilta kokonaan?.
Australia sääti vuonna 2025 lain, joka kieltää sosiaalisen median käytön alle 16-vuotiailta. Vastuu kiellon toteuttamisesta on jättisakon uhalla yrityksillä. Täyskieltoa perusteltiin somepalveluiden ominaisuuksilla. Ne on suunniteltu koukuttamaan ja tutkitusti ne voivat lisätä keskittymisongelmia ja aiheuttaa mielen oireilua.
Alkuvuodesta pääministeri Petteri Orpo ilmoitti kannattavansa somen täyskieltoa alle 15-vuotiaille. Orpo kantoi huolta lasten ja nuorten liikkumattomuudesta, joka on yhteydessä ruutuajan lisääntymisen. Mahdollista kieltoa alettiin meilläkin selvittää.
Huoli somen kielteisistä vaikutuksista nuorten elämään on arjen kokemusten ja tieteellisen tutkimuksen valossa perusteltu. Asia on kuitenkin moniulotteisempi, eikä tunnustettujen ongelmien ratkaisusta ole yksimielisyyttä.
Millainen käyttö on haitallista?
Tutkimusta somen vaikutuksista hyvinvointiin on tehty 2010-luvun puolesta välistä eteenpäin. Tutkimuskenttä on hankala, sillä somepalvelut ovat erilaisia ja niitä käytetään eri tavoin. Aina ei ole helppoa määritellä, mikä on some. Esimerkiksi videopalvelu YouTube on kehittynyt luonteeltaan lähemmäksi perinteisiä medioita tai striimipalveluita
Viimeaikaisimmat tutkimuskatsaukset kertovat, että keskeisiä somen haittavaikutuksia nuorille ovat jatkuvasta vertailusta johtuvat itsetunto-ongelmat, nettikiusaamisen lisääntyminen, unen ja liikunnan väheneminen, keskittymisongelmat ja mieliala-oireet. Väestötasolla pidempi ruutuaika on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun.
Tarkempi tarkasteltu osoittaa, että sillä on väliä, miten somea käyttää. Tutkimuksissa erotellaan aktiivinen ja passii-vinen käyttö. Aktiivinen käyttö on osallistuvampaa, jolloin somen myönteisemmät puolet kuten yhteenkuuluvuus voivat korostua. Passiivinen sisältöjen ”skrollaaminen” on useammin haitallista.
Niin kauan kuin yhteiskunnassa selviäminen edellyttää digitaitoja, nuoria ei voida täysin eristää digitaalisesta maailmasta.
Somella on tutkimuksissa havaittu myönteisiäkin vaikutuksia. Etenkin, kun on kyse kohtuukäytöstä. Haavoittuvassa asemassa olevat nuoret voivat löytää apua ja vertais-tukea. Joidenkin yksinäisyyttä some lievittää. Monet sisällöt voivat edistää tietojen ja taitojen oppimista tai madaltaa kynnystä hakea apua mielenterveyden ongelmiin.
Digitaalisuutta ei pääse eroon
Julkisen keskustelun taus-talla vaikuttaa erimielisyys siitä, millaisessa maailmassa haluaisimme elää. Niin kauan kuin yhteiskunnassa selviäminen edellyttää digitaitoja, nuoria ei voida täysin eristää digitaalisesta maailmasta. Monet somen haitat pätevät lisäksi 16-vuotta täyttäneisiin. Haaste on nuorille ja aikuisille yhteinen.
Mahdollisella täyskiellolla ei päästä eroon siitä vaikeasta haasteesta, että somepalveluiden turvallisuutta kaiken-ikäisille tulisi kehittää ja somejätteihin kohdistuvaa sääntelyä lisätä.
Tuore tutkimuskatsaus: Agyapong-Opoku, Nadine ym. (2025). ”Effects of Social Media Use on Youth and Adolescent Mental Health: A Scoping Review of Reviews,” Behavioral Sciences 15(5), https://doi.org/10.3390/bs15050574.
Ville Mäkipelto, psykologi, TT, on tietokirjailija ja tubettaja.
Artikkeli on julkaistu Parikanniemen Kontti -lehdessä helmikuussa 2026.
