Yleltä eläköitynyt musiikkitoimittaja iloitsee voivansa vihdoin soittaa niin paljon kirkkomusiikkia kuin ikinä haluaa.
Risto Nordell tuli monille tutuksi Yle Radio 1:n korkealaatuisten musiikkiohjelmien toimittajana ja juontajana.
Hän aloitti Ylellä jo 1980-luvun lopulla ja toimitti pitkään muun muassa Luostarin puutarhaa -ohjelmaa, joka oli kanavansa ensimmäinen juonnettu musiikkiohjelma.
Sittemmin lähes parisenkymmentä vuotta vierähti niin ikään barokki- tai sitä vanhempaan klassiseen musiikkiin erikoistuneen Riston valinta -ohjelman toimittajana ja juontajana.
Uusi elämänvaihe koitti, kun Nordell jäi Yleisradiosta eläkkeelle viime vuoden lopussa. Laakereillaan hän ei kuitenkaan aio levätä, sillä hän aloittaa Radio Deissä 1. helmikuuta uuden Riston viikon valinta -ohjelmansa.
Vaihtoehto nykyajan paineelle
Kirsi Rostamon toimittamassa Kirsin kanssa -ohjelmassa Deillä vierailleen Nordellin mukaan puitteensa uudelle musiikkiohjelmalle tarjoaa jo lähetysaika, muista viikon hetkistä poikkeava sunnuntaiaamu.
– Se on yleensä hyvin herkkää ja joutilasta aikaa. Ihmiset saattavat valmistautua kirkkoon menoon, tai sitten luetaan lehtiä ja juodaan kahvia.
”Se tulee olemaan hyvin rauhallinen ohjelma, vaihtoehto nykyajan kiireelle, valtavalle paineelle ja suorittamiselle.”
– Se tulee olemaan hyvin rauhallinen ohjelma, vaihtoehto nykyajan kiireelle, valtavalle paineelle ja suorittamiselle. Se voi olla kuulijoille sunnuntai-aamun keidas, toivoo Nordell.
Uusi ohjelma poikkeaa Ylellä kuullusta ohjelmasarjasta yhdessä Nordellille tärkeässä kohdassa.
– Toivon että saan soittaa nyt niin paljon kirkkomusiikkia kuin minua huvittaa. Soitin sitä Ylessäkin, mutta Ylessä on isot kuuntelijamassat ja tiedän että on ihmisiä, jotka eivät voi sietää hengellistä musiikkia.
– Nyt aukeavat kaikki padot, ellei sitten joku Deissä sano, että nyt on liikaa kirkkomusiikkia, Nordell naurahtaa.
Tarinoiden voimaa
Vanhan musiikin lisäksi Nordellin ohjelman keskiössä ovat persoonalliset tarinat.
– Puhun musiikkiteoksista, mutta kerron myös mitä elämässäni on tapahtunut, olenko kalastanut, lukenut kirjan tai käynyt pyhiinvaelluksella ja niin edelleen.
– Näin saadaan vähän elämänmakua mukaan, eikä pyöritellä pelkkiä vuosilukuja mitkä voisi tarkistaa Wikipediassa. Toiveenani on synnyttää persoonallinen ja läheinen kontakti kuulijoihini, kaavailee Nordell.
Pikkusikareita ja Schubertia
Omien sanojensa mukaan pikkuporvarillisen, onnellisen lapsuuden kokenut Nordell ei tutustunut musiikkiin kovin läheisesti vielä nuoruusvuosinaan.
– Varhaisimmat musiikilliset muistot ovat, kun isä poltti pienen sikarin ja otti sitten viulunsa esille. Äiti meni pianon ääreen ja he soittivat Franz Schubertin Seranadin, jota joka ikinen sunnuntai meillä veivattiin.
Nordell kertoo omaksuneensa lapsen uskon jo varhain. Hänen äitinsä oli seurakunnassa töissä ja isäkin luottamushenkilönä.
– Emme olleet uskonnollisesti kovin aktiivinen perhe, mutta muistan että kävimme adventtina, jouluna ja pääsiäisaikaan kirkossa.
Ortodoksiseen kirkkoon
Sittemmin, 13 vuotta sitten Nordell liittyi ortodoksiseen kirkkoon.
– Kristinuskon narratiivi, evankeliumit ja psalmit, olivat tulleet jo kirkkomusiikin kautta minulle tutuiksi, mutta se ei koskettanut minua sillä tavoin hengellisesti, että olisin harjoittanut uskoani. Ja se vaivasi minua. Ortodoksisuus avasi tämän oven.
Tunnettu ikonimaalari lähetti hänelle ikonin ja toinen kuulija Serafim Seppälän kirjan.
”En ymmärtänyt mistään kuulemastani mitään, mutta siellä oli aivan sanomattoman rauhallista ja hienoa olla.”
Sen jälkeen Nordell luki paljon ortodoksista kirjallisuutta ja meni Turussa ortodoksikirkkoon vigiliaan.
– En ymmärtänyt mistään kuulemastani mitään, mutta siellä oli aivan sanomattoman rauhallista ja hienoa olla.
– Tuntuu kuin kotiin olisi tullut, siitä se lähti. Mutta olen äärimmäisen ekumeeninen ihminen. Kristuksen armo meidät pelastaa, ei hyvät teot.
Kuuntele mitä Risto Nordell kertoo mm. nuoruuden progerokkibändistä, Sibeliuksen innoittamasta rakkaudesta klassiseen musiikkiin, vaimon löytymisestä Matteus-passiosta sekä kalastamisesta Kirsin kanssa -ohjelmassa Dei Plussasta.
Teksti: Janne Könönen, Kirsi Rostamon haastattelun pohjalta.
