Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä on sanonut, että toimeentulotuki on ollut netin raha-automaatti. Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo uskoo, että nyt lisätään velkaantumista pääasiassa erittäin hyvätuloisille suunnattujen veronkevennysten myötä.
Hallitus on ryhtynyt uudistamaan sosiaaliturvaa. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus yhdistää työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Hallitusohjelman mukaan uuteen yleistukeen tulisi tällä kaudella yhdistää myös asumistuki ja toimeentulotuki.
Radio Dein Viikon debatissa istuivat hallituksen uudistuksista vappuaattona keskustelemaan THL:n tutkimusprofessori ja sosiaaliturvan uudistamista valmistelevan komitean asiantuntijajäsenenä toiminut Heikki Hiilamo sekä valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Miksi sosiaaliturvaa ylipäänsä nyt pitää uudistaa?
Heikki Hiilamo sanoo, että sosiaaliturva pitäisi saada vastaamaan tämän hetken tarpeisiin sen sijaan, että se heijastelee vanhoja tarpeita.
Debatin juontaja Mari Turunen kysyy, onko sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena kiristää köyhät yhä syvenevään kyykkyyn?
Asmo Maanselkä vakuuttaa asian olevan päinvastoin. Tavoitteena on nostaa ihmiset köyhyysloukusta työnteon pariin, minkä etenemistä ovat haitanneet nykyinen viidakko ja erilaiset säännöt.
Yksinkertaisin järjestelmä ei aina ole kattavin ja paras
Sosiaaliturvauudistusta on ryhdytty uudistamaan jo viisi vuotta sitten, jolloin valtioneuvosto asetti parlamentaarisen komitean asiaa valmistelemaan. Asiantuntijoiden lisäksi komiteassa on mukana edustajat kaikista eduskuntapuolueista. Toimikauden puolivälissä valtioneuvosto muutti komitean kokoonpanoa ja tehtäviä.
Heikki Hiilamo oli komitean jäsenenä ensimmäisellä kaudella. Hänen mukaansa nykyisessä sosiaaliturvassa on montakin ongelmaa, joista paljon puhuttu on ollut monimutkaisuus ja eräänlainen tukiviidakko. Myös tuen taso on hyvin alhainen. Ja kun ihminen saa pieniä ansiotuloja, niin se ei välttämättä juurikaan nosta toimeentuloa, koska se on sitten pois sosiaaliturvasta.
”Ihmisten olosuhteet on hyvin erilaisia, ja tietysti on hyvä, että järjestelmä ottaa näitä erilaisia olosuhteita huomioon ja on niin sanotusti ihmislähtöinen.”
– Toisaalta tietysti on niin, että näitä tukia on aina kehitetty johonkin tiettyyn tarpeeseen, että niillä on tavallaan ollut joku oma syynsä. Kaikkein yksinkertaisin järjestelmä ei välttämättä olisi kaikkein kattavin ja paras, koska silloin syntyisi väliinputoajia. Ihmisten olosuhteet on hyvin erilaisia, ja tietysti on hyvä, että järjestelmä ottaa näitä erilaisia olosuhteita huomioon ja on niin sanotusti ihmislähtöinen, Hiilamo muistuttaa.
Säästöä saadaan ottamalla mallia Ruotsista
Sittemmin Perussuomalaisiin siirtynyt Asmo Maanselkä oli hallitusneuvotteluissa Kristillisdemokraattien neuvottelijana muotoilemassa hallitusohjelman kirjauksia sosiaaliturvan uudistamisesta. Mari Turunen kysyy, mitä merkittävää siinä vaiheessa saatiin aikaan.
Maanselkä kertoo, että neuvotteluissa saatiin aikaiseksi merkittävä säästöpaketti ja säästökokonaisuus. Hänen mukaansa yleistuen uudistaminen sekä toimeentulotuen ja työmarkkinatuen uudistaminen ovat sinänsä käsi kädessä myös säästötavoitteisiin liittyen.
– Merkittävintä oli se, että saatiin tämmöinen iso kokonaisuus aikaiseksi, jolla pystytään saamaan valtiontalouden säästöjä mutta myös potkimaan eteenpäin tätä suurta yleistuen uudistusta, mikä tässä on ollut monien hallituskausien ajan jo kaikkien huulilla, Maanselkä sanoo.
”Ruotsissa tuki annetaan kuntien kautta ja nähdään ihmisiä, ja se on paljon matalampi tasoltaan verrattuna Suomen tasoihin.”
Hän on todennut aikaisemmin, että toimeentulotuki on netin raha-automaatti. Ketkä tätä automaattia nyt lypsävät?
– No tähän tietysti täytyy sanoa, että toimeentulotuki nykymuodossa on hyvin ainutlaatuinen. Siis se, että Suomesta saa netin kautta isoakin tukea sinänsä, niin esimerkiksi Ruotsissa se annetaan kuntien kautta ja nähdään ihmisiä, ja se on paljon matalampi tasoltaan verrattuna Suomen tasoihin, Maanselkä vertaa.
Hän sanoo, että THL on laskenut, että Ruotsin ehdoilla Suomessa olisi puolet vähemmän tuen saajia ja täällä olisi puolet vähemmän myös menoja.
– Tähän THL:n tutkimuksen perustuu hallitusohjelman ajatus siitä, että lähdetään toimeentulotukea saamaan enemmän lähemmäksi Ruotsin mallia. Ja joitain kirjauksia siellä on nyt sitten varmasti ehkä tulossa.
Maanselkä pitää tärkeimpänä sitä, että saataisiin ihmiset hakemaan ensisijaista etuutta. Siitä on hänen mukaansa suuri poliittinen yhteisymmärrys. Ensisijainen etuus tarkoittaa työmarkkinatukea pitkäaikaistyöttömälle. Tällä hetkellä Suomessa 33 000 ihmistä, jotka saavat vain toimeentulotukea.
– Tää jengi pitäisi saada työmarkkinatukea hakemaan – eikä vain tukea hakemaan – vaan hakemaan töitä, hän sanoo.
Maanselkä perustelee asiaa sillä, että näin saataisiin ihmiset palvelujärjestelmän piiriin, kun nyt tukea saa ”suoraan netistä”. Silloin voidaan hänen mukaansa ottaa huomioon ihmisten erityishaasteet, vaikkapa päihdeongelma tai muita mielenterveydellisiä kysymyksiä, ja ohjata heitä hoitopolun alkuun.
Toimeentulotuki on katiska, josta ei pääse eteenpäin
Pitäisikö Ruotsista ottaa enemmänkin mallia? Heikki Hiilamo muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin välillä muitakin eroja, jotka vaikuttavat tukipolitiikkaan.
– Mutta on ihan totta, mitä Asmo sanoi, että Suomi taitaa olla ainoa maa, jossa tämmöinen niin sanottu takuutason vähimmäisetuus-toimeentulotuki on keskitetty kansalliselle tasolle. Yleensä toimeentulotuki on alueiden tai kuntien vastuulla, ja silloin alueet ja kunnat myös voivat tarjota joitakin palveluita, joilla pyritään vähentämään tuen tarvetta. Tosin meilläkään perustuslaki ei sinänsä suoraan edellytä sitä, että toimeentulotuki pitäisi maksaa rahaetuutena. Se voi olla voisi olla periaatteessa jonkun muunkin kaltainen etuus, Hiilamo muistuttaa. Esimerkkinä etuuksista hän mainitsee tuetun asumisen, sillä toimeentulotuen menoista käytetään iso osa asumiskustannuksiin.
– Tämä on ongelma, mitä on yritetty ratkaista jo vuosikymmeniä, että miksi meillä on niin paljon toimeentulotuen saajia. Toimeentulotuki on eräänlainen katiska eli siinä melkein kaikki lisätulot otetaan pois siitä toimeentulotuesta, ja sitten on vaikea päästä eteenpäin.
Hiilamon mukaan toimeentulotuen myöntämismenettely on aika kaavamainen, kun se on nyt Kelan vastuulla. Hän kertoo kuitenkin kannattaneensa aikoinaan tuen saannin siirtoa Kelaan pois kunnilta.
– Kunnilla oli hyvin kirjavia käytäntöjä esimerkiksi siitä, että joku kunta saattoi hyväksyä vaikka lastenvaunuihin tai silmälasien ostoon kaksi kertaa isomman summan kuin toinen. Ja kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ei silloin toteutunut.
Hallitus kehittää ja leikkaa
Asmo Maanselkä selostaa hallituksen päätöksiä sosiaalitukien kehittämiseksi pala palalta. Kehitetään toimeentulotukea, joka on harkinnanvarainen ennen, kuin se yhdistetään yleistukeen, kehitetään perusturvaan kuuluvia työttömyysetuuksia ja sitten kehitetään ansiosidonnaista tukea esimerkiksi lapsiosien poistolla.
– Tämmöisillä yksinkertaistamisen toimilla tavallaan lähemmäksi semmoista yksinkertaista mallia, hän tiivistää.
Mari Turunen toteaa, että kehittäminen on hieno sana ja kaikki kuulostaa positiiviselta, mutta tuensaajien kannalta meno on ollut tähän saakka pelkkää leikkuria. Miten asiantuntija kommentoi hallituksen toimia?
Heikki Hiilamo sanoo, että nimenomaan työttömyysturvan leikkaukset ovat olleet todella tiukkoja ja historiallisen suuria monellakin tavalla. Työttömyysturvan porrastaminen ja työttömyysturvan lapsikorotusten poisto ovat olleet todella iso asia lapsiperheille.
Onko velkaongelmaa paisuteltu?
Sosiaaliturvan uudistusta on perusteltu taloudella. Heikki Hiilamo sanoi marraskuussa Ylen kolumnissa, että valtiovarainministeriön rooli on korostunut sitä mukaa, kun valtion velkaantuneisuus on kasvanut. Hän huomautti, että velkataakkaa on myös paisuteltu. Mistä on kyse?
– No siinähän on kysymys siitä, että minkä tyyppisiä ennusteita tehdään velan kasvusta ja mitä kaikkea velka-asteeseen otetaan huomioon. Mutta yhtä kaikki, meidän valtiovarainministeriöllä on erittäin keskeinen rooli politiikan valmistelussa ja kaikenlaisen yhteiskuntapolitiikan reunaehtojen asettamisessa. Jos vertaa muihin pohjoismaihin, niin meillä hyvin korostunut tämä, Hiilamo kertoo.
”Työttömyysturvan porrastaminen ja työttömyysturvan lapsikorotusten poisto ovat olleet todella iso asia lapsiperheille.”
– Uskon, että sama kehitys jatkuu sitä kautta, että nyt lisätään velkaantumista hyvin anteliaiden ja pääasiassa erittäin hyvätuloisille suunnattujen veronkevennysten myötä.
Maanselkä tarttuu Hiilamon ajatukseen hyvätuloisille suunnitelluista verokevennyksistä ja muistuttaa, että Suomessa ei eletä millään tavalla pullossa.
– Pitää katsoa mitä Ruotsi tekee, ja siellä on ylin marginaalinen veroaste laskettu demarihallituksen toimesta viiteenkymmeneenkahteen. Että tehdään tavallaan vähän perässä se mitä Ruotsi tekee, jotta ei jäädä kilpailussa on jälkeen, Maanselkä perustelee.
Hän kehuu Hiilamon kolumnia: Se oli tosi hyvä!
– Luin sen ja mulle tuli paljon ahaa-elämyksiä. Ja se on johtanut ihan merkittäviin prosesseihin tuolla ministeriössäkin, koska tämä velan määrän kysymys, se on iso juttu.
– Tässä on myös se juttu, että ollaanko me Suomessa oltu tyhmiä näiden rakenteiden luomisessa suhteessa tilastolliseen velan määritelmään? Ja mun vastaus on, että kyllä. Me ei olla pystytty tekemään samanlaista himmeliä kuin Saksa esimerkiksi. Siellä kehityspankki myöntää rakennuslapsilisää eli se myöntää lapsiperheelle, joka rakentaa taloa, omasta taseesta lapsilisää. Ja ne eivät kuulu valtion velkaan.
Hän kertoo, että tuolla tavalla Euroopassa näyttää, että maan velka on tosi pientä, mutta systeemit on vain rakennettu taitavasti.
Kuuntele koko Viikon debatti Radio Deistä uusintana lauantaina 3.5. klo 11 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
