Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

Yhteisvastuu 2016 torjuu nuorten syrjäytymistä

 

Yhteisvastuu keskittyy tänä vuonna nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Kuva: Veikko Kähkönen

Nuorisotyöttömyydestä kärsivä Uganda on tämän vuoden esimerkkikohdemaa.

Yhteisvastuu 2016 torjuu nuorten syrjäytymistä Suomessa ja kehitysmaissa. Keräysvaroin rahoitetaan syrjäytymisen ennaltaehkäisevää työtä. Suomessa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämänhallintataitoja ja osallisuutta tuetaan partiotoiminnan ja keräyksen kansainvälisessä esimerkkikohdemaassa Ugandassa nuorten ammattikoulutuksen avulla. Keräys käynnistyi eilen.

Arviot syrjäytyneiden nuorten määrästä Suomessa vaihtelevat muutamasta tuhannesta sataan tuhanteen. Syrjäytymisen taustalla on lähes aina kiusaaminen, syrjintä tai ongelmat perheen taloudellisessa toimeentulossa.

IK-opisto Neliöb. 17.-30.6.

– Nuorten syrjäytyminen on paitsi valtava inhimillinen, pahimmillaan koko elämän mittainen tragedia, myös vakava kansantaloudellinen kysymys. Nuorten monimutkaisten ja pitkittyneiden ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa ja hyvin kallista. Heissä on kuitenkin koko tulevaisuutemme. Kun tuemme nuoria oikealla hetkellä ja oikeassa paikassa, kaikki on mahdollista. Ihan kaikki, sanoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

– Suomalaisten sosiaaliturvaan ja kehitysyhteistyöhön kohdistuvien leikkausten vuoksi yhteisvastuullinen työmme hädässä olevien, tänä vuonna erityisesti nuorten, auttamiseksi on entistäkin tärkeämpää. Jokainen nuori ansaitsee porukan, johon kuulua ja jossa kasvaa vahvaksi persoonaksi yhdessä toisten kanssa, Yhteisvastuukeräyksen 2016 esimies, Kuopion piispa Jari Jolkkonen painottaa.

Suomessa Yhteisvastuukeräyksen kautta kootun avun vie perille Suomen Partiolaiset. Yhteisvastuuvaroin syrjäytymisvaarassa olevia nuoria etsitään ja ohjataan partion pariin muun muassa tukemalla köyhistä perheistä tulevien nuorten partioharrastusta. Keräysvaroin tuetaan myös sisupartiotoimintaa, jossa mukana olevat lapset ja nuoret ovat pääosin aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisia.

Ammattikoulutusta Ugandaan

Uganda on väestöltään yksi maailman nuorimmista valtioista; noin 70 prosenttia väestöstä on alle 25-vuotiaita. Perusasteen jälkeinen ammatillinen koulutus on kuitenkin lähes olematonta ja nuorisotyöttömyys jopa yli 80 prosenttia. Jatkuva toimettomuus ajaa nuoria masennuksen ja epätoivon kierteeseen. Erityisesti lähialueiden levottomuuksia, kuten Itä-Kongon konfliktia, Ugandaan paenneet pakolaisnuoret ovat vaarassa syrjäytyä. Monet heistä ovat myös traumatisoituneet vakavasti nähtyään vanhempiensa surmaamisen tai jouduttuaan itse väkivallan uhreiksi.

Länsi-Ugandaan, Rwamwanjan pakolaisleirille on juuri valmistunut alueen ainoa ammattikoulu, jonka toimintaa tuetaan yhteisvastuuvaroin. Opiskelijoiksi valitan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pakolais- ja ugandalaisnuoria. Koulussa voi opiskella mekaniikkaa sekä rakennus-, hotelli- ja maatalousalaa. Koulutukseen sisältyy työharjoittelu, jossa nuoret saatetaan yhteen tulevien työnantajiensa kanssa. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Keräysvaroja käytetään myös pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön Haitissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Lähi-idässä ja Myanmarissa.

Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys. Keräyksellä autetaan hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Keräyksen suojelijana toimii tasavallan presidentti.

 
artikkelibanneri Uusi Tie