Yhteiskunnan muutos haastaa lähetystyön tulevaisuuden

 

Operaatio Mobilisaatiossa 43 vuotta työskennellyt psykologian ja filosofian maisteri Pirjo Alajoki on haastatellut lähetystyöhön pyrkiviä psykologisissa soveltuvuustesteissä, ja osallistuu edelleen lähettihuollon kehittämistyöhön.

Lähetystyöhön haluavat lähettikandidaatit testataan psykologisilla menetelmillä, koska näin voidaan arvioida halukkaiden soveltuvuutta ja heidän työnsä kannalta tärkeitä ominaisuuksia.

– Vuosien varrella on huomattu, että lähetystyössä on monenlaisia paineita, stressiä ja vaikeuksia. Kun ne ilmenevät vieraan kulttuurin keskellä, lähetystyöntekijän psyykkinen kuormitus on suurempi kuin kotimaassa.

Sansa kesäkeräys artikkelin alle

Pirjo Alajoen mukaan testaaminen on kannatettavaa muun muassa siksi, että rekrytointivaiheessa sekä hakijan itsensä että hänet mahdollisesti lähettävän järjestön panokset ovat korkealla.

– Sen vuoksi olisi tärkeää, että henkilö kykenisi olemaan kentällä mahdollisimman pitkään.

– Testeillä kartoitetaan riskitekijöitä, joita kandidaatilla voi olla. Myös hänen myönteinen soveltuvuutensa kaavailtuihin tehtäviin kentällä pyritään selvittämään.

Psykologiset testit toteutetaan tavallisesti hakuprosessin melko varhaisessa vaiheessa. Näin voidaan jo kättelyssä saada realistinen käsitys siitä, mitkä henkilön lähetystyössä pärjäämisen edellytykset ovat.

– Järjestö tekee ensin omat haastattelunsa. Jos heiltä tulee vihreää valoa, hakija lähetetään jatkotesteihin ennen mahdollista lähetyskurssia.

– Psykologiseen soveltuvuusarvioon kuuluu haastattelu ja erilaisia testejä”, Alajoki kertoo.

Voiko psykologiseen testaukseen sisältyä joitakin ongelmia?

– Niissä voi toki yrittää bluffata. Omia vastauksiaan voi yrittää manipuloida, jotta antaisi itsestään paremman kuvan. Kuitenkin käytämme erilaisia testejä, jotta varmistutaan siitä, että tulos olisi samansuuntainen. Soveltuvuusarvio on kokonaisuus, jossa myös haastattelulla ja henkilön elämänvaiheiden selvittelyllä on merkittävä osuus.

Alajoen mukaan testi olisi voitava suorittaa testattavan omalla äidinkielellä.

– Jos joudutaan testaamaan jollain muulla kielellä, kuten englanniksi, se ei ole aina reilua.

Alajoki kertoo, että masennus ja muunlainen ilmeinen psyykkinen oireilu ovat selkeitä karsivia tekijöitä hakuvaiheessa. Myös ihmisen elämänhistoriaan liittyvät käsittelemättömät taakat voivat pintaan pyrkiessään aiheuttaa ongelmia stressaavissa olosuhteissa.

Lähetystyöntekijältä edellytetään resilienssiä, eli kesto- ja sietokykyä. – Suomalaisille se voisi tarkoittaa sisua.

Vaikka lähettiura tarvitsee toteutuakseen tietyt henkisen kestokyvyn reunaehdot, minkäänlaisia superihmisiä ei lähetystyöntekijöiksi etsitä. Oikeastaan sellaisia ei ole olemassakaan.

– Ihmiset ovat temperamentiltaan ja persoonallisuudeltaan erilaisia ja hyvinkin erilaiset henkilöt voivat pärjätä lähetystyössä. Ei ole myöskään olemassa mitään yksittäistä lähetystyöntekijän profiilia, Alajoki muistuttaa.

– Tarvitaan elämän perustasapaino, hän kiteyttää.

Lähetysjärjestöjen ja Kirkon lähetystyön keskuksen yleinen huolenaihe on lähettien työkausien lyhyys tänä päivänä. Aikaisemmin lähetystyöhön lähdettiin loppuelämäksi. Nykyisin lähetin tyypillinen työkausi on muutaman vuoden, josta iso osa käytetään kielen ja kulttuurin oppimiseen. Kuinka tilannetta voisi yrittää kohentaa?

Alajoen mielestä tällä hetkellä nuoriin aikuisiin lukeutuva lähettisukupolvi tarvitsee aikaisempaa enemmän rinnalla kulkemista ja tukea.

– Oli pioneerisukupolvi, joka raivasi tietä muille. Heidän jälkeensä tulivat suuret ikäluokat. Noihin aikoihin lähettihuoltoa ei ollut ollenkaan samassa määrin kuin tänä päivänä.

– Verrattuna 70- ja 80-lukuihin moni asia on muuttunut. Rohkaiseminen, auttaminen ja neuvominen – niille näyttää olevan nykypäivänä tilausta, hän sanoo.

Alajoen tulkinnan mukaan elämä yleisesti ottaen on tullut nopeatempoiseksi ja lyhytjänteiseksi. Nykyisin ihmisillä ei enää esimerkiksi ole pitkää yhtäjaksoista uraa saman työnantajan palveluksessa.

– Ihmisillä on muutenkin enemmän lyhytaikaisia työpaikkoja. Koko yhteiskuntamme on muuttunut lyhytjänteiseksi.

– Tämä yleinen kehitys varmaan heijastelee siihenkin, että lähetystyökokemus voi jäädä lyhyeksi, hän uskoo.

Ratkaisuksi Alajoki pohtii lähtövaiheessa tarjottavan tuen monipuolistamista.

– Jos lähetillä alun pitäen on tehtyjen selvitysten perusteella tarvittavat kyvyt, resurssit ja mahdollisuudet selvitä työalueella, silloin koulutuksen, tuen ja valmentautumisen lähtöä varten olisi hyvä olla riittävän monipuolista ja realistista.

– Lähettikandidaattien kanssa on myös hyvä keskustella asennoitumisesta: Milloin he itse ovat valmiita lähtemään ja miten kauan palvelemaan työalueella? Perspektiivin vuoksi tällaiseen pohdintaan olisi hyvä kannustaa jo alussa.

Toisaalta työalueilta kotiinpaluu voi myös aiheuttaa sopeutumiskriisin.
– Takaisin paluu voi olla isompikin shokki. Silloin tarvitaan erityistä tukea.

Pirjo Alajoki on nykyisin eläkkeellä, mutta hän ei erityisemmin korosta sitä. Aktiivinen lähettihuollon kehittäjä tahtoo edelleen antaa panoksensa lähetystyön hyväksi.

– Nytkin olin juuri muutaman päivän koulutusmatkalla.

– Viimeisimmäksi olen ollut mukana lähettiretriittitoiminnassa. Se on osoittautunut ällistyttävän tehokkaaksi toiminnaksi. Mukana olleet lähetit ovat kokeneet todella suuria myönteisiä asioita vain muutaman päivän aikana.

– Näiden vuosien aikana, kun olen saanut olla mukana lähettihuollossa, olen iloinnut siitä, että lähetit saavat nykyisin enemmän monenlaista tukea, rohkaisua ja koulutusta.

– Ajattelen, että on hyvä, jos saan olla edelleen mukana lähettihuollon tehtävissä eri tavoin sillä osaamisella ja kokemuksella, joka minulla on. Perhe ja lastenlapset ovat myös ihana asia arjessani, hän iloitsee.

Millä tavalla psykologi itse vähentää psyykkistä kuormitustaan ja edistää jaksamistaan?

– Parhaiten rentoudun kotona omassa rauhassa saunoen ja lukien jotain, myös ulkoillen, Alajoki kertoo mieluisimmista palautumismenetelmistään.

Myös nykyiset ja tulevat lähetit tarvitsevat lepoa ja rentoutumista.

– Se, mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Yleensä luonnossa liikkuminen, musiikin kuunteleminen ja ylipäätään sellaiset asiat, joista pitää, auttavat rentoutumaan.

 
Kylvaja artikkelibanneri