Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Ville Niinistö: ”Ekokatastrofin estämiseksi tarvitaan uskonnollista puhetta”

 

Ville Niinistö puhui Suomen ekumeenisen neuvoston järjestämässä ympäristöseminaarissa perjantaina. Kuva: Veijo Koivula.

Kirkkojen kunnioitus luotua kohtaan tekee niistä tärkeitä kumppaneita työssä ekokatastrofin estämiseksi, Ville Niinistö näkee.

Ekokatastrofin estämiseen tarvitaan kirkkoja ja uskonnollista puhetta, Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi perjantaina Suomen ekumeenisen neuvoston järjestämässä ympäristöseminaarissa. Niinistön mukaan kirkkojen arvopohjassa oleva kunnioitus kaikkea luotua kohtaan tekee niistä tärkeitä kumppaneita työssä ekokatastrofin estämiseksi. Hänen mielestään uskonnollista puhetta tarvitaan ylipäätään, jotta riittävä elintapojen muutos voidaan saada aikaan seuraavien 10‒20 vuoden aikana. Tämän verran meillä on Niinistön mielestä aikaa välttyä pahimmalta.

Niinistö näkee ilmassa paljon toivon merkkejä: asenteet muuttuvat ja uusia ympäristöystävällisiä keksintöjä syntyy jatkuvasti. Myös joulukuussa solmittu Pariisin ilmastosopimus on merkittävä askel eteenpäin.

IK-opisto Neliöb. 18.-31.3.

Katastrofinkestävää teologiaa

Entä jos ekokatastrofi kuitenkin tulee? Mitä sanottavaa kirkoilla silloin on ihmisille? Teologian tohtori, pastori Pauliina Kainulainen kehotti kristittyjä etsimään sellaista teologiaa, joka kestäisi tällaisessakin tilanteessa. Kirkoilla on Kainulaisen mielestä profeetallinen tehtävä, jonka hoitamiseksi niiden on käytettävä rohkeasti kristillistä kieltä ja symboleita.

Veli Gabriel Salmela OP katolisesta kirkosta kertoi paavi Franciscuksen olevan hyvin huolestunut ympäristön tilasta. Tämän ajan ihmisten suhtautuminen luontoon on paavin mukaan vakava synti, ja hän kehottaa kaikkia ihmisiä parannukseen Jumalan nimeen.

Seminaaria johtanut Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Pöntinen kertoi Seurakuntalainen.fi:lle ammentavansa valtavien haasteiden edessä toivoa kahdesta lähteestä.

– Meillä on paljon keinoja ja mahdollisuuksia kääntää kehityksen suunta. Olemme saaneet aikaiseksi kansainvälisiä sopimuksia ja keksineet ympäristöystävällisiä teknisiä ratkaisuja, Pöntinen rohkaisi.

– Toinen puoli toivoani lepää Luojan ja luomakunnan suhteessa. Jumala rakastaa luomaansa maailmaa eikä hylkää sitä. Tämän vuoksi luomakuntaa odottaa lopulta pelastuminen ja vapautuminen, Pöntinen sanoi.

Hänen mukaansa myös kirkkojen yhteinen, profeetallinen ääni luomakunnan puolesta vahvistuu koko ajan.