Kirjoittanut
Koronakriisin aikana seurakuntalaiset eivät pääse osallistumaan jumalanpalveluksiin vaan jumalanpalveluksiin osallistutaan kännykän tai tietokoneen avulla. Ehtoolliselle ei netin läpi kuitenkaan pääse – ja kiirastorstaikin on tulossa.
Kaksi viikkoa sitten piispat ohjeistivat seurakuntia striimaamaan jumalanpalvelukset eli lähettämään ne netin kautta. Radio Dein Viikon debatissa kysyttiinkin nyt, voisiko myös etäehtoollinen olla osa kotiin striimattua jumalanpalvelusta? Jos seurakuntalainen ottaisi leivän ja viinin kaapistaan, voisiko nettipappi toimittaa ehtoollisen ja olisiko seurakuntalaisella silloin kotona kädessään Kristuksen ruumis ja veri?
Helsingin seurakuntayhtymän nuorten aikuisten pappi Henri Järvinen ei lämpene ajatukselle etäehtoollisesta.
– Netin kautta on mahdotonta osallistua ehtoolliseen samalla tavalla kuin fyysisesti kirkossa. Netin välitykselläkin pääsee silti osalliseksi ehtoollisesta, katsellen ja kuunnellen eli voi olla hengessä mukana, lohduttaa Järvinen.
”Meidän luterilainen ehtoollisteologiamme kyllä taipuisi tällaisenkin mahdollisuuden järjestämiseen.”
Kirkkohistorian yliopistonlehtori, teologian tohtori Sini Mikkola on toista mieltä.
– Meidän luterilainen ehtoollisteologiamme kyllä taipuisi tällaisenkin mahdollisuuden järjestämiseen. Isompi kysymys on, millaisen välineen kautta tämä toteutettaisiin, pohtii Mikkola.
Tanskan kirkossa etäehtoollinen toteutettiin viime viikolla osana radiojumalanpalvelusta. Sini Mikkolan mukaan vuorovaikutteinen nettilähetys soveltuisi etäehtoollisen välineeksi kuitenkin television ja radion yksisuuntaista lähetystä paremmin.
Myös piispojen ohjeistus korostaa mahdollisuutta osallistua jumalanpalvelukseen netin kautta. ”Jumalanpalvelusten seurakunta muodostuu etäyhteyksin niihin osallistuvista”, kirjoittivat piispat. Etäehtoollista kirkon johto ei Suomessa kuitenkaan hyväksy vaan piispat ovat ehtineet kieltää kokeilut jo ennen niiden aloittamista. Henri Järvinenkin viittasi Tampereen piispan Facebook-kirjoitukseen.
– Piispa [Matti] Repo nosti esiin sen, että ehtoollisen viettoon liittyy tietty muoto ja perinne. Ehtoollinen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa ihminen on fyysisesti läsnä, sanoi Järvinen.
– Vuorovaikutteisessa nettilähetyksessä on kyse osallistumisesta silloinkin, kun fyysistä välimatkaa on, vastasi Mikkola.
Samoin kuin Tampereen piispa, myös Henri Järvinen muistutti etäehtoollista puolustavien perustelujen ohuudesta.
– Perusteluiksi on esitetty, että Jumala on suuri ja ylittää kaikki mahdolliset rajat tai että meidän täytyy nyt uudistaa asioita uudessa tilanteessa. Näillä voisi perustella melkein mitä tahansa, sanoi Järvinen.
”Nyt poikkeustilassa tulisi keskittyä ensisijaisesti tukemaan ihmisten hengellisyyden harjoitusta tässä tilanteessa sen sijaan, että luodaan uutta ehtoollisteologisia käytäntöjä.”
Järvisen mukaan ei ole mitään syytä muuttaa nykyistä käytäntöä.
– Nyt poikkeustilassa tulisi keskittyä ensisijaisesti tukemaan ihmisten hengellisyyden harjoitusta tässä tilanteessa sen sijaan, että luodaan uutta ehtoollisteologisia käytäntöjä, jotka eivät ole ihan loppuun saakka ajateltuja.
Piispoilta kielteinen kanta etäehtoolliseen saatiin hyvin nopeasti, ennen kun keskustelu ehti kunnolla edes käynnistyä.
– Tuli sellainen ajatus, että nyt mahdollisimman nopeasti määritellään oikeat käyttäytymisen tavat, jotta keskustelua etäehtoollisesta ei edes pääsisi syntymään, sanoi Mikkola.
– Ei tässä ainakaan rohkaista tekemään ajan synnyttämää kontekstuaalista teologiaa, ainakaan tässä kysymyksessä.
Sini Mikkolan mukaan juuri nyt olisi oikea aika pohtia etäehtoollistakin, koronakriisi kun ei välttämättä ole aivan nopeasti ohitse.
– En minäkään tässä ole ryntäämässä mihinkään suuntaan, mutta tilaa keskustelulle pitäisi antaa, vaati Mikkola.
Debatissa tilaa annettiinkin. Vieraita puhuttivat myös ehtoollisaineiden ja papin fyysinen etäisyys sekä kysymys siitä, voisiko messussa pyhitettyjä ehtoollisaineita kuljettaa seurakuntalaisille kotiin samaan tapaan kuin ravintoloista nyt tilataan ruokaakin.
Kuuntele koko keskustelu. [Radio Dei]
