Viidennen herätysliikkeen isänä pidetty Urho Muroma tunnetaan kotimaan tulisieluisena herätysjulistajana. Harva tietää, että hän syttyi 1930-luvulla myös ulkolähetystyölle.
Herätysliikejohtaja Urho Muromasta on ajateltu, että hän oli sielujen voittaja kotimaassa, eikä erityisemmin pohtinut lähetystyötä tai lähetysteologiaa.
Muromasta väitöskirjan kirjoittanut teologian tohtori Heikki Haataja on löytänyt viidesläisyyden patriarkan kirjoittaman tekstin, joka tuo kuvaan uusia sävyjä.
Muroma kertoo Herää Valvomaan -lehden syksyn 1932 numerossa osallistumisestaan Oslossa järjestettyyn lähetyskokoukseen. Se oli ”avartava kokemus”, joka muutti hänen ajatteluaan.
Siihen asti Muroma piti ulkolähetystä suurena mutta hänelle kuulumattomana tehtävänä, joka oli tarkoitettu vain tähän työhön antautuneille miehille ja naisille.
Muroma kirjoitti: ”Oslon lähetyskokouksessa näin kuinka ahdas näkemyspiiri onkaan sillä kristityllä, jolle Kristuksen suuri valtakuntanäkemys on jäänyt peittoon.”
Kokouksessa Muroma kuuli yhdysvaltalaisen lähetysteologin John R. Mottin haasteesta evankelioida maailma nykyisen sukupolven aikana.
Häntä puhutteli myös norjalaisen herätysjulistaja Ole Hallesbyn kehotus rukoukseen, jota ilman Jumalan kansa ei voi suorittaa lähetystehtävää.
Omassa kirjoituksessaan Muroma kysyi, missä on se Kristuksen valtaama nuorten joukko, joka lähtisi Herran työhön ”ylistys huulilla ja pyhä ilo sydämessä”.
”Lähetystyö suorastaan tarvitsee sitä”, Muroma innosti perustamansa lehden sivuilla.
Pölyt pois perinnöstä
Heikki Haataja on pannut merkille, ettei viidesläisten järjestöjen nuorempi polvi enää juuri tunne Muroman perintöä.
Kirkkohistorian dosentti Timo Junkkaalan kanssa syntyi ajatus Muroman teologiaa ja persoonaa valottavasta kurssista. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna sellainen järjestetään Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa.
Tarkoitus on piirtää kuvaa yhdestä 1900-luvun vaikuttavimmasta herätysjulistajasta, Suomen Raamattuopiston perustajasta ja viidennen herätysliikkeen synnystä.
Haatajan ja Junkkaalan lisäksi luentoja pitää tohtori Raimo Mäkelä, joka tunsi Muroman henkilökohtaisesti
– Raimo innostui aivan erityisesti, ja se on ymmärrettävää, sillä hän on viimeinen mohikaani Muroman lähipiiristä, Haataja tokaisee.
Junkkaala on puolestaan kirjoittanut Muromasta perusteellisen ja mukaansatempaavan elämäkerran. Hän kuvailee Muroman toimintaa herätysjulistajana kotimaassa muun muassa Suomen Lähetysseuran kiertävänä raamatunopettajana.
Israelin lamppu esiin vakan alta
Myöhemmällä iällä Israel-lähetys tuli Muromalle läheiseksi. Hän opetti, että lopun aikana Israel toimii kaikkien kansojen valona.
Kaikki kolme Muroma-luennoitsijaa pitävät merkittävänä matkaa, jonka Muroma teki 1950-luvulla Israeliin. Tämän jälkeen hän puhui paljon lähetystyöstä juutalaisten keskuudessa. Sitä tuli tehdä kaikkialla, mutta varsinkin juuri perustetussa Israelin valtiossa.
Muroman perusvireenä oli jokaisen uskovan pyhä velvollisuus viedä evankeliumia eteenpäin ja todistaa Kristuksesta, tutkijat summaavat.
– Koko 1960-luvun herätyksen juuri nousee ainakin osittain tästä, Haataja katsoo.
Raimo Mäkelä pitää nuoren Muroman keskeisenä vaikuttajana yhdysvaltalaista evankelistaa ja raamattuopiston perustajaa Dwight L. Moodya.
Vanhemmiten hänen hengellisiksi lähteikseen tulivat Luther, C. O. Rosenius ja suomalainen Jonas Lagus.
Esittelipä hän ensimmäisenä Suomessa norjalaisen ikätoverinsa Olav Valen-Sendstadinkin.
– Muroman toiminnan vaikutuksesta tuli hyvin monia uskoon, suorastaan ainutlaatuisesti, ja hän opasti uskoon tulleita myös ulkolähetysvastuuseen, Mäkelä muistelee.
Lue lisää Urho Muromaa käsittelevästä kurssista tästä..
