Vapauta Uhri ry ja Diakonissalaitos aloittavat yhteistyön ihmiskaupan uhrien auttamiseksi – avun piirissä uhreja enemmän kuin koskaan aikaisemmin

 

Vapauta Uhri ry:n toiminnanjohtaja Pia Rendicin mukaan ihmiskaupan uhrien auttamispalveluista on jatkuva pula.

Vapauta Uhri ry ja Diakonissalaitos käynnistävät syyskuussa viikoittaiset vertaistukiryhmät ihmiskaupan uhreille. ”Yhteistyön aloittaminen on todella innostavaa ja inspiroivaa”, Vapauta Uhri ry:n toiminnanjohtaja Pia Rendic kertoo.

Vertaistukiryhmät ovat osa Turvallinen tila -toimintaa, joka tähtää ihmiskaupan uhreille suunnatun päiväkeskustoiminnan toteuttamiseen vuoden 2021-2022 aikana, mikäli tarvittava hankerahoitus löytyy. Vertaistukiryhmien tarkoituksena on tarjota toipumisen kannalta välttämätöntä tukea niin seksuaaliseen hyväksikäyttöön kuin työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreille.

– Olemme iloisia, että saimme yhteistyökumppaniksi juuri Diakonissalaitoksen, jolla on pitkä historia haavoittuvassa asemassa ja marginaalissa olevien auttamisesta ja tukemisesta. Lisäksi Diakonissalaitoksen meneillään oleva Suojattomat – yhteisöhanke osoittaa, että myös Diakonissalaitoksella on vahvaa kokemusta päiväkeskustoiminnan pyörittämisestä, Vapauta uhri ry:n toiminnanjohtaja Pia Rendic kertoo.

– Tähän asti yhdistyksemme on tuottanut erilaisia palveluja ihmiskaupan uhreille yksinään, joten on hienoa päästä visioimaan ja toteuttamaan Suomessa starttaavaa vertaistukitoimintaa yhteistyössä Diakonissalaitoksen kanssa.

Rendic toivoo, että yhteistyö voisi poikia myös uusia keinoja tukea ihmiskaupan uhreiksi joutuneita henkilöitä Suomessa ja auttaa heitä integroitumaan takaisin yhteiskuntaan.

Vain pieni osa uhreista tunnistetaan

Suomessa ihmiskaupan uhreja tunnistetaan jatkuvasti enemmän. Tällä hetkellä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän avun piirissä on yli 800 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

–  Luvusta reilut 600 ovat mahdollisen ihmiskaupan uhreja, loput heidän alaikäisiä lapsiaan. Kaikkiaan asiakasmäärät ovat liki kolminkertaistuneet viime vuosien aikana.

Rendicin mukaan uhrien todellinen määrä on Suomessa huomattavasti korkeampi, koska kansainvälisten arvioiden mukaan uhreista tunnistetaan vain noin 10 prosenttia.

Suurin osa on joutunut ihmiskaupparikoksen uhriksi ulkomailla, mutta auttamisjärjestelmän piiriin on tullut alkuvuoden aikana myös kymmeniä henkilöitä, jotka ovat olleet ihmiskauppaan viittaavissa olosuhteissa Suomessa.

– Kaikissa ihmiskaupan muodoissa “uhrit seuraavat rahaa”. Toisin sanoen ihmiskauppa kulkeutuu köyhistä maista rikkaisiin. Uhreina ovat pääsääntöisesti eri syistä haavoittuvassa asemassa olevat ja köyhyydessä elävät ihmiset.

– Seksiperäisen ihmiskaupan kohdalla on tosin muistettava se, että mikään määrä köyhyyttä ei aja ihmistä seksityöhön, ellei olisi seksistä maksavia ihmisiä, Pia Rendic muistuttaa.

Seksuaalinen hyväksikäyttö yleisin ihmiskaupan muoto

Suomessa tunnistetaan edelleen pääsääntöisesti eniten työperäisen ihmiskaupan uhreja, vaikka myös seksiperäisen ihmiskaupan uhriluku on nousussa. Euroopassa seksuaalinen hyväksikäyttö on yleisin ihmiskaupan muoto. Suomessa on ollut viime vuosina nousussa myös rikolliseen toimintaan pakottaminen uutena ihmiskaupan muotona.

– Suomessa seksiperäisen ihmiskaupan uhrien tunnistamista vaikeuttaa erityisesti se, että naiset eivät usein uskalla lähestyä viranomaisia, seksipalveluista sovitaan netissä ja niitä annetaan yksityisissä asunnoissa, eivätkä parittajat näyttäydy uhrien seurassa, Rendic toteaa.

Ihmiskaupan uhrien tunnistamista vaikeuttaa Rendicin mukaan myös viranomaisten tunnistamiseen vaadittavan tieto-taidon puute.

Ihmiskaupan uhreille tarjottavista palveluista on Rendicin mukaan jatkuva pula. Suomessa tehdyt selvitykset (mm.Valtioneuvoston ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma 2016–2017. Sisäministeriön julkaisu 29/2016) osoittavat, että esimerkiksi uhrien tarvitsemaa psyykkistä tukea ei ole läheskään riittävästi tarjolla eikä sitä saada oikea-aikaisesti. Myös uhrien saama psykososiaalinen tuki on usein puutteellista ja riittämätöntä.

– Syyskuussa käynnistyvien vertaisryhmien kautta pyrimme tarjoamaan ihmiskaupan uhreille säännöllistä, vertaistoimintaan ja sosiaaliseen integraatioon pohjautuvaa psykososiaalista tukea. Tällä hetkellä saatavissa oleva tuki on pääsääntöisesti rikosprosessiin pohjautuvaa palvelunohjausta ja uhrin välittömiin tarpeisiin, kuten asumisjärjestelyihin ja toimeentuloon liittyviä tukitoimia.

*

Vapauta Uhri ry tekee työtä ihmiskaupan uhrien auttamiseksi, sekä kouluttaa ja konsultoi ihmiskauppaan ja pornoon liittyvissä kysymyksissä. Vapauta Uhri ry:n ylläpitämä päiväkeskus ihmiskaupan uhreille on ollut toiminnassa Kyproksella vuodesta 2014, ja ihmiskaupan uhrien ruohonjuuritason kohtaamisen ja auttamisen lisäksi olemme kouluttaneet ja konsultoineet viranomaisia ja yhteisöjä ihmiskauppaan liittyvistä teemoista ja kysymyksistä monia vuosia niin Suomessa kuin ulkomailla. Diakonissalaitoksella puolestaan on vahva asiantuntemus ja osaaminen päiväkeskustoiminnasta sekä ihmiskaupasta ilmiönä muun muassa Suojattomat-yhteisöhankkeen kautta.