Elämäntaito: Päivi Niemi: ”Hetken hyvä kannattaa maksimoida” Ihmisiä ja ilmiöitä: Suomen viihteessä kristinusko näkyy useimmiten joko ahdistavana uskontona tai mitäänsanomattomana harrasteluna

Vaikka ympärillä myllertää, ystävyysseurakuntatoiminta voi yllättävän hyvin

 

Toukokuun ystävyysseurakuntaseminaarissa Jukka ja Kristiina Paananen kertoivat Inkerin kirkosta Venäjällä. Eturivissä ovat Kaido Soom Viron sekä Csaba Baranyai ja Clara Balicza Unkarin ev.lut. kirkosta. Kuva: Ari Ojell

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon 400 seurakunnalla on ulkomailla lähes 250 ystävyysseurakuntaa, joiden määrä ei ole laskenut yhtä jyrkästi kuin yhdistymisten johdosta kutistunut kotimaisten seurakuntien luku.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on käynnistänyt työskentelyn luodakseen vuoteen 2020 ulottuvat, kohtaavan ystävyysseurakuntatoiminnan suuntaviivat.

Lähtölaukauksen antoi toukokuisten Kirkkopäivien yhteydessä pidetty ystävyysseurakuntaseminaari. Siellä ystävyysseurakuntatyötä pidettiin vahvasti tavallisten seurakuntalaisten ja seurakunnan työntekijöiden käytännönläheisenä toimintana, joka tapahtuu kasvokkain.

SRO Naistenpäivät neliöb. 25.-31.3.

Kirkon sakasti-verkkopalvelussa on nyt kommentointia varten tekstiä, josta muokataan lopullista versiota lähitulevaisuuden tavoitteiksi.

Kirkkohallituksen asiantuntija Ari Ojell pitää ystävyysseurakuntatoimintaa vahvana ja arvokkaana. Sadat suomalaiset seurakunnat ovat osallistuneet Viron, Inkerin ja Unkarin luterilaisten kirkkojen seurakuntien hengelliseen ja aineelliseen jälleenrakentamiseen kommunistisen ajan jälkeen:

– Ystävyysseurakuntatoiminta lähti nousukiitoon 30 vuotta sitten, kun muurit murtuivat ja itäraja avautui. Nyt kansainvälinen ilmapiiri henkii päinvastaista. Siksi henkilökohtaiset tuttavuudet ja yhteydet seurakuntien välillä ovat erityisen arvokkaita – tapahtuu valtiotasolla mitä tahansa.

Uusi aikakausi

Juuri nyt ystävyysseurakuntatyöhön vaikuttavat Suomen seurakunnissa tapahtuvat rakennemuutokset ja kiristynyt taloudellinen tilanne. Ystävyysseurakuntatyötä tehneet ovat ikääntyneet, joten nuoria vastuunkantajia kaivataan jatkamaan työtä.

Ihmiset liikkuvat rajojen yli ja pitävät kansainvälisesti yhteyttä entistä enemmän. Sosiaalinen media helpottaa viestintää.

– Samaan aikaan Euroopan omalla alueella on sota ja lähialueen vaikea sotatilanne pakolaisineen koskettaa ihmisiä jo paikallistasolla. Valitettavasti rauha, sovinto ja yhteys ihmisten ja kansakuntien välillä on uhattuna, Ojell toteaa.

– Ajankohtainen kysymys on, mikä nykyisen ystävyysverkoston tehtävä ja merkitys on tällä uudella aikakaudella.

Kannatettavaa kansainvälisyyttä

Suomen evankelis-luterilainen kirkko kannustaa seurakuntiaan vaalimaan nykyisiä ystävyysseurakuntayhteyksiä ja säilyttämään ne, mikäli mahdollista.

– Se on seurakunnissa edelleen mielekästä ja parhaimmillaan paitsi sisältörikasta myös kustannustehokasta kansainvälistä työtä, tiivistää Ojell ja kannustaa samalla uusiin ideoihin ja avauksiin.

Suomen kirkon seurakunnilla on eniten ystävyysseurakuntasopimuksia Viron (147), Inkerin (92) ja Unkarin (50) luterilaisissa kirkoissa. Suhteita on kuitenkin solmittu kaikkialle maailmaan.