Kirjoittanut
Helluntaiseurakuntien diakoniatyö harppaa lokakuussa aimo askeleen eteenpäin. Helluntaikirkko saa EU:n hankerahoitusta 2,3 miljoonaa euroa.
Helluntaikirkon diakoniatyöryhmässä oli kesällä syytä hymyyn ja kiitollisuuteen. 104 helluntaiseurakunnan muodostama Hyvällä sydämellä -hanke hyväksyttiin Suomesta ensimmäisten joukossa mukaan EU:n aineellisen avun ESR+-hankkeeseen.
Diakoniahanke on seitsemänvuotinen, ja ensimmäisen kahden vuoden aikana Hyvällä sydämellä -hanke on saamassa rahoitusta noin 2,3 miljoonaa euroa.
Emme vielä edes näe kaikkia kerrannaisvaikutuksia.
Iloitsemisesta on hankekoordinaattori Mika Korkatin mukaan kuitenkin vaihdettu nopeasti niin sanottuun työmoodiin.
– Yli sadan seurakunnan kanssa saamme yhdessä valmistella hankesuunnitelman toteutusta. Uskon että yhdessä toimintoja suunnitellen saadaan aikaiseksi paljon hyvää, mikä kantaa myös tulevaisuuteen.
– Tämä hanke kehittää diakoniatyötä ja terävöittää myös näkyä asian suhteen. Emme vielä edes näe kaikkia kerrannaisvaikutuksia, Korkatti vuottaa toiveikkaana.
Hankkeen ytimessä ovat asiakkaille jaettavat maksukortit, jotka muistuttavat kauppojen lahjakortteja. Maksukortit valitaan Ruokaviraston sopimista korttitoimittajista.
Korteilla ei voi ostaa tupakkaa, alkoholia, veikkaustuotteita tai lahjakortteja. Mahdollisia väärinkäytöksiä on haluttu ennaltaehkäistä monella eri tasolla.
Maksukortin muodossa annettu tuki on yksi osa hankkeesta. Kortin antamiseen liittyy henkilökohtainen kohtaaminen avuntarvitsijan kanssa suoraan tai liitännäistoiminnon kautta. – Toimintatapa poikkeaa aikaisemmasta EU-ruokajakohankkeesta, jossa yksilölliseen kohtaamiseen ei ollut yhtä selkeää ohjausta.
Nyt ei tarvita tiloja, nyt tarvitaan sydämiä.
Mika Korkatin mukaan hanke on parannettu versio aikaisemmasta EU-ruokajaon hankkeesta ja sisältää toimijoille tärkeän ohjeen paneutua paremmin niihin juurisyihin, jotka ovat synnyttäneet tarpeen avulle.
Korkatin mukaan Hyvällä Sydämellä -hankkeessa haluttaisiin katsoa avuntarvitsijaa hieman samanlaisten lasien läpi kuin kehitysyhteistyötä ulkomailla.
– Annetaan kala mutta opetetaan myös onkimaan, jolloin jatkossa voi kalastaa itse.
– Tässä lähdetään siitä ajatuksesta, että henkilö on kriisitilanteessa vain väliaikaisesti eikä esimerkiksi ruoka-avun tarve ole vuodesta toiseen jatkuvaa. Tämä tulee ainakin olla tavoitteena, vaikka työ on haasteellista ja ihmisten tilanteet moninaiset, Korkatti myöntää.
Mukana hankkeessa on myös seurakuntia, joilla ei ole kokemusta hävikkiruoan tai aiemman EU-ruoka-avun jakamisesta. Niille ihmisten kohtaaminen diakoniatyön kautta voi olla täysin uusi aluevaltaus, joka synnyttää luontevasti uusia kontakteja avuntarvitsijoihin ja paikkakunnalla toimiviin muihin apua antaviin toimijoihin.
Mika Korkatti pitää erityisen hienona sitä, että Hyvällä Sydämellä -hankkeessa on mukana seurakuntia, joilla ei ole ollut aiemmin mahdollisuuksia tehdä ruuan jakamista vähävaraisille.
– Ruoka-apuhan kysyy tiloja. Nyt ei tarvita tiloja, nyt tarvitaan sydämiä.
Helluntaiherätyksen piirissä on ollut haasteellista viime vuosina luoda toimintoja, joihin saataisiin nopeasti mukaan seurakuntia laajasti eri puolilta maata.
Yli sadan seurakunnan verkosto syntyi Helluntaikirkon Hyvä Sanoma -palveluiden ahkeran työn tuloksena. Jokainen seurakunta teki erikseen oman päätöksensä mukaan lähtemisestä.
Diakoniahankkeen onnistumisen taustalla näyttäytyy yllättävä asia: vuoden takainen mediamissio.
– Olemme oppineet aktiivisen tavan olla yhteydessä seurakuntiin. Osaamme nyt paketoida seurakunnille sen, mitä hanke tarkoittaa ja mitä se seurakunnalta edellyttää, Mika Korkatti arvioi.
Missiossa oli mukana noin 150 helluntaiseurakuntaa. Vuosi sitten saatu kontaktipinta-ala saatiin nyt uusiokäyttöön.
– Ensin kartoitettiin kiinnostuneiden määrä, joka oli iso. Kun asia venyi ja konkretisointia odoteltiin, uusintakierroksen myötä seurakuntien määrä putosi alle sataan, ja silloin mietittiin jo, putoaako hommalta pohja, toiminnanjohtaja Janne Lahti kertoo.
Lopulta 104 seurakuntaa lähti mukaan. Nyttemmin kentältä on lisäksi kyselty, vieläkö pulkkaan mahtuu.
– Positiivista on se, että seurakunnissa on skarpattu ja on paljon halua lähteä mukaan esimerkiksi koulutuksiin. Hanke on tuomassa uutta ryhtiä monen seurakunnan diakoniatyön toimintaan.
– Rima tuntui olevan korkealla. Monille liitännäistoimintojen pohtiminen tuntui hankalalta, ja seurakunnat syyttä vähättelivät omaa työtään. Kentälle on tarvittu paljon rohkaisua ja sparrausta, Lahti kuvailee.
”Olemme hyvässä seurassa”
Hankerahoitus on varsin messevä, jos sitä vertaa mihin tahansa seurakuntataustaisten toimijoiden aiemmin saamiin rahoituksiin. Hankkeessa aloittavat täysiaikaisina työntekijöinä kouluttavat koordinaattorit Tiina Martin ja Ruth Marttinen. Mika Korkatti jatkaa edelleen hankkeen parissa työskentelyä.
EU:n rahoitusta haki Suomessa viisitoista tahoa. Vain kolme hyväksyttiin.
– Yksi rahoitusta saaneista tahoista on Suomen Punainen Risti. Olemme siis hyvässä seurassa, Janne Lahti sanoo.
Hankkeen toteutumista myös mitataan ja valvotaan. Pääasiallisina avunsaajina ovat vähävaraiset työttömät ja heidän perheensä.
– Meidän täytyy aikanaan osoittaa, että pystymme toteuttamaan sen, mitä nyt olemme hankkeen hakemuksessa suunnitelleet.
(AT)
