Ruotsalainen herätysliikejohtaja Carl Olof Rosenius puhui Raamatusta, rukouksesta ja syntisen vanhurskauttamisesta. Hän halusi pitää johtamansa lähetysliikehdinnän kirkon sisällä. Magnus Riska aikoo johtaa Kylväjää Roseniuksen hengessä.
Dosentti Magnus Riskan valinta Kylväjän johtajaksi on herättänyt kirkollisessa mediassa paljon kiinnostusta. Lähetysjärjestöjen teologisia painotuksia seurataan tarkasti, sillä kirkossa keskustellaan juuri nyt siitä, miten lähetystyö tulevaisuudessa järjestetään.
Kylväjän ensi vuoden alussa työnsä aloittava uusi johtaja haluaa pitää kirkkaasti esillä viidennen herätysliikkeen lähetysnäyn varhaisia äänenpainoja.
Niistä tärkeimpänä Riska mainitsee roseniolaisuuden, jota erityisesti Kylväjän perustajiin kuuluva rovasti Olavi Peltola on pitänyt jatkuvasti esillä.
Rosenius julisti elävästi ja korosti sosiaalista vastuuta.
Carl Olof Rosenius (1816–1868) oli ruotsalainen herätysliikejohtaja, joka kuului Evangeliska Fostrelands-Stiftelsen -lähetysjärjestön perustajiin. Lähetysherätyksen piirissä käytiin ruotsissakin kiivasta keskustelua suhteesta kirkkoon. Rosenius halusi järjestön pysyvän kirkon yhteydessä.
Rosenius oli tunnettu paitsi uskonvanhurskauden elävänä julistajana myös sosiaalisen vastuun korostajana. Hän kehitti esimerkiksi vankilalähetystyötä ja sairaanhoidon koulutusta.
Lepo Jeesuksessa tulee ensin
Roseniuksen julistus syntisen vanhurskauttamisesta ilman omia ansioita ja kokonaisvaltainen lähetysnäkemys sopivat Riskan mielestä erinomaisesti Kylväjän valmisteilla olevan uuden strategian inspiraation lähteiksi.
Rosenius kiinnitti ihmiset Raamattuun ja rukoukseen, joiden kautta syntyy kutsu lähetysvastuuseen.
”Haluamme painottaa sekä kotimaassa että lähetysalueilla perusasioita.”
– Lähetysyhdistys Kylväjän hengellinen perusta löytyy tulevaisuudessakin roseniolaisuudesta. Haluamme painottaa sekä kotimaassa että lähetysalueilla perusasioita. Synnit on annettu anteeksi ja siksi meillä on lepo Jeesuksessa, Riska toteaa.
– Hengelliset isät auttavat meitä uskovan kilvoituksessa. Rosenius korosti turvautumista Jumalan armoon ja Kristuksen ansioon. Hänelle rukous ei ollut suoritus, vaan hengellistä elämää ylläpitävää vuoropuhelua, joka kumpuaa sielun hädästä ja Jumalan lupauksista.
Ohjaava ääni Raamatussa
Riskan mukaan Kylväjässä tulee aina olla ensimmäisellä sijalla Jeesuksen ääni Raamatussa. Tästä puhui väsymättä myös Kylväjän ensimmäinen johtaja Per Wallendorff.
Riska muistuttaa, että Wallendorffin ajoista alkaen Kylväjä on tunnettu järjestönä, joka tavoittaa tavoittamattomia.
– Strategiassamme tämä näkyy kolmena painopisteenä. Ne ovat juutalaistyö, pioneerityö ja diasporatyö. Koska lähetystyömme on kokonaisvaltaista, teemme myös kehitysyhteistyötä.
Uusista avauksista Riska nostaa esille traumatyöpajat, joissa tavallisia ihmisiä koulutetaan kulkemaan trauman kokeneiden rinnalla. Koulutusta tarjotaan sekä Suomessa että työalueilla esimerkiksi sotien ja luonnonkatastrofien koettelemille ihmisille.
Hyppy syvään päätyyn
Kylväjää väliaikaisesti johtanut Janne Aitta siirtyy vuoden alussa apulaislähetysjohtajaksi, ja apulaislähetysjohtajana toiminut Hanna Lindberg jatkaa omasta toiveestaan koulutuspäällikkönä.
– Vuosi lähetysjohtajana oli hyppy syvään päätyyn ja kasvukokemus johtajuuteen. Sain ymmärrystä siitä, millaisia haasteita kirkon ja lähetysjärjestöjen väliseen yhteistyöhön liittyy, Aitta summaa mennyttä vuottaan.
Uudessa tehtävässään apulaislähetysjohtajana hänen vastuullaan ovat ulkomailla tehtävän lähetystyön operatiivinen johtaminen, turvallisuusjohtaminen sekä ulkomaiset kumppanuudet.
Evankeliumin ihmisiä ja yhteiskuntia uudistava muutosvoima innostaa.
Sekä Riska, Aitta että Lindberg ovat toimineet pitkään lähetystyössä ennen tehtäviään kotimaassa. Evankeliumin ihmisiä ja yhteiskuntia uudistava muutosvoima on innostanut Lindbergiä kaikissa rooleissa, joita hänellä on Kylväjässä ollut.
– Lähetysjärjestössä meillä on etuoikeus nähdä evankeliumin vaikutuksia maailmalla. Evankeliumin vuoksi päivitämme organisaatiota, jaamme johtajuutta, uudistamme lähetyskoulutusta, vahvistamme viestinnällistä näkyvyyttämme ja aloitamme uutta lähetystyötä.
Taistelua tietämättömyyttä vastaan
Koulutuspäällikön työ on neljäs tehtävä, jota Hanna Lindberg on hoitanut Kylväjässä.
– Koulutus on lähellä sydäntäni, sillä olen kasvatustieteen maisteri. Koin, että olen jo antanut parhaani apulaislähetysjohtajana ja nyt on muutoksen aika. Vuoden alusta lähtien toimin myös diasporatyön työaluevastaavana.
”Kaipaan aikaa, jolloin kaikki tiesivät, mitä lähetystyö on.”
Lindberg toivoo, että lähetystyö ei joutuisi kirkossa teologisista näkemyksistä johtuvien kiistojen pelinappulaksi eikä hukkuisi yleishumaanin auttamispuheen alle.
– Kaipaan aikaa, jolloin kaikki tiesivät, mitä on lähetystyö ja miksi sitä tehdään. Jos tietämättömyys edelleen lisääntyy, on se valtava menetys kirkolle ja suomalaisille kristityille.
Verkostojohtaja Miika Korppi työskentelee tiiminsä kanssa sen hyväksi, että lähetysnäky vahvistuisi seurakunnissa ja seurakuntalaisissa.
– Kylväjällä on yli 200 nimikkosopimusta eri seurakuntien ja yhteisöjen kanssa. Seurakunnat, jotka lähettävät lähetystyöntekijöitä kauttamme, ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. Tämä näkyy esimerkiksi uusina sopimuksina ja kasvavana tukena, Korppi kertoo.
Vapaaehtoiset auttavat säästöpaineissa
Kylväjän hallintojohtajan Mikko Puhalaisen pöydällä uudet sopimukset merkitsevät huojennusta siihen, miten järjestön reilun neljän miljoonan euron budjetin tulot saadaan kokoon.
– Viime vuodet ovat olleet taloudellisesti haastavia ja tulokset alijäämäisiä. Maksuvalmiutemme on ollut ajoittain todella heikko. Olemme selvinneet tiukalla talouskurilla ja jättämällä täyttämättä vapautuneita tehtäviä. Lukuisat vapaaehtoiset ovat olleet tässä tilanteessa tärkeitä, Puhalainen kiittää.
Yli puolet kannatuksesta saadaan yksityishenkilöiltä.
Hän muistuttaa, että yli puolet Kylväjän lähetyskannatuksesta on yksityisten henkilöiden tekemiä lahjoituksia.
Edessä olevaan vuoteen hän lähtee aiempia vuosia kevyemmin mielin.
– Yksin emme voi työtä jatkaa, mutta yhteistyöllä ensi vuodestakin varmasti selvitään, Puhalainen uskoo.
Viime kädessä järjestön taloudesta vastaa joulukuussa valittu uusi hallitus. Siihen kuuluvat FM Kaisa Hautio, DI Teemu Liikala, TM Lea Lukka, TM Marja-Kaarina Marttila, LuK Erkki Puhalainen, FM, OTM Heikki Salonen, VTM, TM Torsten Sandell, rovasti, TM Jouni Turtiainen sekä KTM Pauli Vehko.
