Elämäntaito: Aatelisnaiset auttajina – kolme tarinaa siitä, miten ylhäiset syttyivät diakonialle

Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat lahjoittavat hyväntekeväisyyteen eniten

 

Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat antavat hyväntekeväisyyteen rahaa runsaasti. KUVA: Thomas Widmann/Wikimedia Commons

Tällä viikolla julkaistusta suomalaisten uskonnollisuutta koskevasta tutkimuksesta käy ilmi, että Jumalaan uskovat ja uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat antavat selvästi enemmän rahaa hyväntekeväisyyteen kuin vähemmän uskonnolliset.

– Jumalanpalveluksiin osallistumisella on vahva yhteys antamiseen. Osallistujat ovat myös keskimääräistä onnellisempia. Tämä ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa tullut ilmi, tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta toteaa.

Kimmo Ketola sanoo, että tuoreen tutkimuksen tulokset ovat pääsääntöisesti linjassa sen kanssa, mitä suomalaisten uskonnollisuudesta on tiedetty aikaisempien tutkimusten perusteella. Kansainvälinen vertailu kuitenkin toi uusia näkökulmia.

– Aikaisemmin on tiedetty, että suomalaiset osallistuvat laiskasti uskonnollisiin tilaisuuksiin. Tämä tutkimus osoittaa, että joissain muissa maissa, joissa osallistuminen on vähäistä, on myös paljon niitä, jotka eivät käy koskaan uskonnollisissa tilaisuuksissa. Suomessa tällaisia on vain 10%, kun esimerkiksi Ruotsissa heitä on 33%. Suomalaisten maltillisuus piirtyy silmään, Ketola sanoo.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

Suomalaisten mielikuvat muslimeista ovat kielteisiä

Aineiston mukaan suomalaisten mielikuvat muslimeista, buddhalaisista ja hinduista ovat poikkeuksellisen kielteisiä. Yli puolet suomalaisista (52%) ilmoitti, että heillä on kielteinen mielikuva muslimeista. Suomalaisten mielikuvat muslimeista osoittautuivat jopa kielteisemmiksi kuin turkkilaisten mielikuvat kristityistä.

Uskonnollisia ennakkoluuloja mitattiin kahdella kysymyksellä. Toisessa kysyttiin, hyväksyykö vastaaja, että toisen uskontokunnan henkilö avioituu vastaajan sukulaisen kanssa. Toisessa kysyttiin, hyväksyykö vastaaja toista uskontokuntaa edustavan henkilön kannattamansa puolueen ehdokkaaksi. Näiden suhteen suomalaiset osoittautuivat poikkeuksellisen ennakkoluulottomiksi.

Suomalaisten suvaitsevaisuus osoittautuu siis ristiriitaiseksi. Toisaalta muiden uskontojen edustajiin suhtaudutaan kriittisesti, toisaalta heidät ollaan valmiita hyväksymään sukuun ja kannatettavaan puolueeseen. Miten ristiriita selittyy?

– Emme voi tietää, mitä ihmiset ovat vastatessaan ajatelleet. Arvaukseni on, että kun puhutaan muista uskonnoista, suomalaiselle ei ensisijaisesti tule mieleen hindut tai muslimit, vaan esimerkiksi ortodoksit ja vapaiden suuntien kristityt. Ajatus siitä, että oma sukulainen menisi vaikkapa muslimin kanssa naimisiin, on monelle melko kaukainen, Kimmo Ketola sanoo.

Katso aihetta koskeva aikaisempi uutinen klikkaamalla tästä.

 

 
artikkelibanneri Uusi Tie