Ihmisiä ja ilmiöitä: Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: Iloa ja elinvoimaa ikävuosiin

Uskon ja tieteen rinnakkaiselosta nousi esiin yllättävä jako eurooppalaisten keskuudessa – enemmistö ei usko, että ”tiede tuhoaa uskon”

 

Haastatellut ilmaisivat heikon luottamuksensa uskontoon (3,4 asteikolla 1–10) verrattuna lääketieteeseen (8,1). (Shutterstock)

Kolme neljästä katsoo, että ”tieteelliselle kehitykselle pitäisi olla eettiset rajat”.

Saksan, Ison-Britannian, Ranskan ja Espanjan kansalaiset luottavat tieteeseen aineellisen kehityksen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. BBVA-säätiön tutkimukseen osallistui 1 500 ihmistä jokaisessa maassa, ja heistä 62 prosenttia uskoo, että ”tiede voi antaa vastaukset kaikkiin 21. vuosisadan suuriin ongelmiin”, ja 76 prosenttia on sitä mieltä, että tiede ”parantaa jatkuvasti ihmisten terveyttä”. Monet (72 %) ovat kuitenkin sitä mieltä, että tieteelliselle kehitykselle pitäisi olla ”eettiset rajat”. 

Puolet haastatelluista kertoi, että tieteelliset asiat liittyvät heidän päivittäisiin keskusteluihinsa usein. Tieteellistä tietoa on eniten opiskelijoilla, nuorimmilla ja koulutetuimmilla. Teorioiden pätevyyttä pidetään kuitenkin suhteellisena, sillä 80 prosenttia vastaajista uskoo, että teoria, jota tällä hetkellä pidetään totena, ei ehkä enää ole totta tulevaisuudessa.  

KRS Krito 10.-23.6.

Tutkimus osoittaa myös, että tieteen ja uskonnon välisestä suhteesta vallitsee vahva erimielisyys. 42 prosenttia vastaajista katsoo, että tiede ja uskonto voivat ”elää rinnakkain ilman ongelmia”, mutta 39 prosenttia on päinvastaista mieltä. Joka kolmannen mielestä tiede ”tuhoaa uskonnollisen vakaumuksen”, mutta enemmistö (51 %) on eri mieltä.