Kirjailija Markku Envallin mielestä aikamme eroaa 1800-luvun viktoriaanisesta kaudesta siinä, että tuolloin seksi oli tabu ja uskon julkinen tunnustaminen velvollisuus. Nyt oman seksielämän julkinen tunnustaminen on velvollisuus ja usko tabu.
– Vanha ystäväni oli syöpäsairas. Minulla oli tapana rukoilla hänen puolestaan, mutta sen kertominen hänelle oli hirvittävän vaikeaa. Sitten ajattelin, että vaikenemiseni on raukkamaista ja kerroin sähköpostissa asiasta. Hän vastasi monen muunkin ystävän ilmoittaneen rukoilevansa, Markku Envall kertoo.
– Ehkä moni meistä toivoo salaa, että meiltä murrettaisiin tämä uskosta puhumiseen liittyvä tabu, sanoo uskontoyliherkkää kulttuuriamme kirjoissaan komeasti ravistellut Markku Envall.
Markku Envall on käsitellyt kirjoissaan uskonnollisia kysymyksiä harvinaislaatuisen kiinnostavalla ja syvälle pureutuvalla tavalla. Kriitikot ja kirjallisuudentutkijat eivät ole tätä puolta juuri noteeranneet, vaikka korkeatasoista tuotantoa onkin muutoin ylistetty. Envall sai Samurai nukkuu -teoksestaan (1989) Finlandia-palkinnon.
Viimeistään kirjailijan kuoleman jälkeen hänen uskonnollisia kirjoituksiaankin kyetään epäilemättä lähestymään ja niiden arvo ymmärretään.
Turhauttaako teosten uskonnollisen ulottuvuuden sivuuttaminen?
– Olen siltä osin melkein kuoliaaksi vaiettu, mutta en minä siitä kärsi. Tiettyä pettymystä olen tuntenut, kun olen käsitellyt jotakin uskonnollista aihetta perusteellisesti eikä kukaan ole väittänyt vastaan tai vienyt ajatuksiani eteenpäin.
Lue lisää aiheesta Sanasta.
