Unkarissa teologiaa opiskellut Noora Mattila: ”Budapestissa moni ei tiennyt, mitä luterilaisuus on”

 

Noora Mattila jätti Unkarin taakseen loppukeväästä ja työskentelee nyt Kuopiossa kesäteologina. Kuva: Noora Mattilan arkisto

Noora Mattila lähti ulkomaille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkoasiain osaston stipendiaattina ja sai samalla arvokkaan kokemuksen siitä, mitä on elää arkea vähemmistöön kuuluvana.

Noora opiskeli viime lukuvuoden Budapestin luterilaisessa teologisessa yliopistossa, jossa oli vain toinen englanniksi opiskeleva vaihto-oppilas hänen lisäkseen.

– Käytännössä saimme nauttia yksityisopetuksesta, joten aivan tyypillisimmästä päästä oma kansainvälinen kokemukseni ei ole. Uskon, että pääsimme myös tavanomaista vaihto-opiskelijaa paremmin kartalle valtion asioista; opettajamme kertoivat mielellään varsinaisten luentoaiheiden lisäksi Unkarin historiasta ja nykytilanteesta.

Sansa kesäkeräys artikkelin alle

Unkarin luterilaista kirkkoa Mattila luonnehtii pieneksi vähemmistökirkoksi, jolla ei ole vahvoja poliittisia kytköksiä Unkarin reformoidun ja katolisen kirkon tapaan.

– Suomen näkökulmasta Unkarin luterilainen kirkko on konservatiivinen, mutta unkarilaisessa viitekehyksessä liberaalein vaihtoehto.

– Luterilaisen kirkon piirissä on mahdollista kuulla ja esittää Unkarin ajankohtaiseen poliittiseen tilanteeseen kohdistuvaa kritiikkiä. Ongelma kuitenkin on, ettei luterilaisella kirkolla juuri ole vaikutusvaltaa pienuutensa vuoksi.

Erilaisuus veti puoleensa

Unkarissa puhuttavat sekä maahanmuutto että muutto pois maasta paremman toimeentulon ja tulevaisuuden perässä.

– Yliopistojen itsemääräämisoikeutta on kavennettu, ja kouluttautumismahdollisuuksien tulevaisuus huolettaa erityisesti opiskelijoita.

Mattila kertoo, että alkuvuodesta hallitus päätti ratkaista kodittomuusongelman kriminalisoimalla kadulla nukkumisen, mutta resurssipulan vuoksi kodittomat palasivat myöhemmin keväällä takaisin katukuvaan.

– Unkarin hallitus muistuttaa yksipuoluejärjestelmää, jota on mahdotonta haastaa demokratian keinoin. Kansalaisyhteiskunta on heikko. Ei siis ihme, että koko yhteiskuntaa vaivaa näköalattomuus.

– Unkari on Suomeen verrattuna hyvin erilainen yhteiskunta. Se olikin yksi syy, miksi halusin viettää juuri siellä vaihto-opiskeluvuoteni.

Tunnustuksellista teologiaa

Vaihto-oppilasvuosi oli kaikkiaan kasvattava.

Itäeurooppalainen kulttuuri ja ajoittaiset kielimuuriin liittyvät haasteet opettivat joustavuutta ja kärsivällisyyttä.

Yllättäen hengellisintä antia olivat opinnot itsessään.

– Budapestin luterilainen teologinen yliopisto on ennemminkin pappisseminaari, joten opetus oli tunnustuksellista – toisin kuin yliopistoteologia Suomessa. Sain näkökulmaa siihen, mitkä ovat sekä tunnustuksettoman että tunnustuksellisen teologian opiskelun ja opetuksen hyvät ja huonot puolet.

Seurakuntayhteyttä oli sen sijaan vaikea löytää.

– Unkarin luterilaisella kirkolla ei juuri ole englanninkielistä toimintaa, enkä koe esimerkiksi reformoitua kirkkoa tai vapaita suuntia hengelliseksi kodikseni.

Monet eivät tienneet, mitä luterilaisuus on.

– Kun kerroin opiskelevani teologiaa, monille tuli yllätyksenä se, että luterilaisessa kirkossa nainenkin voi olla pappi ja papit saavat halutessaan mennä naimisiin.

– Monelle katolinen, reformoitu tai ortodoksinen kirkko oli tuttu, mutta luterilaisuus ei lainkaan, kun taas Suomessa luterilaisuutta pidetään jopa itsestäänselvyytenä.

Suomeen palattuaan Unkarin kävijä onkin katsonut monia asioita eri näkökulmasta kuin ennen.

Noora viettää heinäkuuta Kuopiossa kesäteologina Puijon seurakuntaa palvellen.

Kesään mahtuu myös mökkeilyä, Ilosaarirockia ja vähän matkustamista.

Syksyllä suunnitelmissa on tehdä opintoihin kuuluva harjoittelu, jonka jälkeen onkin aika valmistua teologian maisteriksi Joensuusta, Itä-Suomen yliopistosta.

– Tulevaisuudessa haluaisin työskennellä pappina tai mahdollisesti jossakin järjestössä. Työskentely ulkomailla ja kansainvälisyys osana työnkuvaa kiinnostavat myös.