Twaarna haastaa miettimään oleellista

 

Twaarna tiivistää olennaisen. Kuvakaappaus Valomerkin Twitteristä.

Twitterissä on jo parin vuoden ajan voinut lukea myös saarnoja.

Twaarna on vakiinnuttanut asemansa sosiaalisen median ilmiönä. Kyseessä on yhden twiitin eli 140 merkin mittainen saarna, joka yleensä keskitty kirkkovuotta noudattaviin raamatunpaikkoihin. Twaarna haastaakin tiivistämään ja nostamaan esiin vain olennaisen.

Twaarnaajina toimivat sosiaalisessa mediassa aktiivisesti mukana olevat papit. Kallion seurakunnan pastori Visa Viljamaa on yksi heistä. Hän twaarnaa kesällä joka sunnuntai pääkaupunkiseudun seurakuntien Valohoito -Twitter-tilin kautta.

Sansa syyskeräys artikkelin alle

– Tällaiselle helposti lähestyttävälle tekstille on ollut tilausta. Twaarnoista on tullut paljon hyvää palautetta, ja olen jopa kuullut ihmisten liittyneen Twitteriin niiden innoittamina, Viljamaa kertoo.

Suomalainen keksintö

Twaarnausta ei suinkaan ole tuotu suomalaisten saataville mistään muusta maasta. Idean keksi Mäntsälän kirkkoherra Mikko Seppälä vuonna 2013. Rehtori ja uskonnon opettaja Saija Hellström twiittasi idean ilmoille. Aihetunniste #twaarna on Viljamaan keksintöä. Parin vuoden aikana moni on innostunut twaarnoista.

Twaarnoja saa kirjoittaa kuka tahansa. Liian tarkkoja sääntöjä ei ole keksitty, jottei asetettaisi haitallisia raja-aitoja. Toiveena olisi, että twaarna keskittyisi ajankohtaiseen tekstiin Raamatussa, mutta on twaarnojen innoitus löydetty joskus muualtakin.

– Twaarnat saattavat innostaa joitakin lukemaan tekstikohtia tarkemmin. On myös mielenkiintoista huomata, miten samaa kohtaa voi lähestyä eri tavoin. Näin voi saada uusia oivalluksia, Viljamaa kuvaa.  Hän toivoo, että hänen twaarnoistaan välittyisi ennen kaikkea armo.

Lähde: Valomerkki.fi