Tutkimus: Ukrainan sota järkyttänyt nuorten aikuisten turvallisuuden tunnetta – kolmasosa kokee elämänsä merkityksettömäksi

 
nainen-katsoo-sälekaihtimien-välistä-ilme-on-vakava

E2-tutkimuksen mukaan kolmasosa nuorista aikuisista kokee merkityksettömyyttä ja pelkää yksinäisyyttä. Kuvituskuva: Istockphoto

Yli puolet 20–29-vuotiaista (53 %) kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Nuorten tavoitteet elämälle ovat perinteisiä. Toiveiden kärjessä ovat parisuhde, mielekäs työ, toimeentulo, hyvinvointi ja läheiset ystävät.

Alle 40 prosentille lasten saanti on tärkeimpien tavoitteiden joukossa.

Enemmistö (63 %) nuorista aikuisista kokee turvallisuuden tunteensa heikentyneen Ukrainan sodan seurauksena. Nuoret naiset (75 %) kokevat näin selvästi useammin kuin saman ikäiset miehet (53 %). Valtaosa nuorista aikuisista (77 %) pitää mielenterveysongelmia nuorten pahoinvoinnin pääsyynä. Kolmasosa kokee elämänsä merkityksettömäksi ja pelkää yksinäisyyttä.

Perheniemi trp.sh-neliö vkot25.-26.

Tulokset selviävät Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen loppuraportista. Nuorten aikuisten ilon- ja huolenaiheita tutkittiin kyselyllä ja ryhmähaastatteluilla. Raportti sisältää myös nuorten näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta ja uutta tietoa koronapandemian ja Ukrainan sodan heijastuksista. Hankkeen toteutuksesta on vastannut E2 Tutkimus.

Nuoret toivovat kohtuullisuutta, monet kokevat syrjintää

Tutkimukseen haastatellut nuoret kokevat pärjäämisen pakkoa. Vaatimusten ristipaineessa he toivovat työelämältä kohtuullisuutta. Yksi nuorista kuvaa asiaa näin:

”Pitää koko ajan olla paras kaikessa, töissä ja täällä opiskeluissa. Ei saa pettää vanhempia tai ystäviä tai ketään ikinä.”

Haastatellut maahanmuuttajataustaiset nuoret sekä fyysisesti vammaiset ja toimintarajoitteiset nuoret kokevat syrjintää arjessaan. Maahanmuuttajataustainen nuori toteaa:

”Sää huomaat olevas erilainen. Ympäristö tavallaan muistuttaa sua, et hei, sinä olet erilainen. Katseet kiinnittyy sinuun. Sua seurataan, sua katotaan. Suhun kiinnitetään enemmän huomiota.”

Koronalla on ollut kielteisiä ja myönteisiä seurauksia

Kysely- ja haastatteluaineistojen perusteella nuoret kokevat, että Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien sekä valta- ja talouseliitin ehdoilla. Puolet nuorista (51 %) kokee, ettei heitä ole kuunneltu riittävästi korona-ajan päätöksenteossa. Nuorten mielestä vammaisten, nuorten ja maahanmuuttajien ääni kuuluu yhteiskunnassa liian vähän.

Noin puolet nuorista (47 %) olisi sodan syttyessä valmis puolustamaan Suomea asein.

Enemmistö (82 %) nuorista aikuisista arvioi, että korona on lisännyt heidän ikäryhmänsä pahoinvointia. Vajaa puolet (44 %) kokee, että korona on heikentänyt heidän tulevaisuudenuskoaan. Toisaalta osa nuorista pitää myönteisenä koronan tuomaa etäopiskelua, uusia harrastusmahdollisuuksia ja oman elämän arvostuksen vahvistumista.

Nuorilla on maanpuolustustahtoa

Noin puolet nuorista (47 %) olisi sodan syttyessä valmis puolustamaan Suomea asein. Miehistä näin ajattelee valtaosa (63 %) ja naisista vajaa kolmasosa (29 %). Valtaosa nuorista (79 %) olisi valmis Suomen puolustamiseen muutoin kuin aseellisesti. Tulokset ovat linjassa muiden tuoreiden kyselyiden kanssa.

Puolet nuorista aikuisista (49 %) kokee, että asevelvollisuuden pitäisi koskea kaikkia Suomen kansalaisia sukupuoleen katsomatta. Eri mieltä asiasta on 38 prosenttia. Miehistä yhtäläistä asevelvollisuutta kannattaa yli puolet (58 %) ja naisista reilu kolmasosa (38 %).

Raportti perustuu Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa toteutettuihin 20–29-vuotiaiden ryhmähaastatteluihin, joihin osallistui 110 nuorta. Haastateltavina oli korkeakoulu- ja ammattikoulutaustaisia, maahanmuuttajataustaisia, tukipalveluiden piirissa olevia ja fyysisesti vammaisia nuoria. Lisäksi raportissa käytetään kyselyaineistoa (koko maata edustava otos 20–29-vuotiaita nuoria, N=1126). Haastattelut toteutettiin lokakuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana. Kysely tehtiin maaliskuussa 2022.

Nuorten hyvä elämä -hankkeen on toteuttanut E2 Tutkimus. Raportin “’Sä teet tän elämän itelles´: Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten näkemyksiä hyvästä elämästä” ovat tehneet tutkimusavustajat YTM Eija Eronen ja FM Vilma Niskanen, asiantuntija FM Roosa Veijola ja ohjelmajohtaja VTT Jenni Simonen.

Työtä ovat tukeneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska Kulturfonden, STTK ry, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Vaasan kaupunki, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Väinö Tannerin säätiö ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto. Hanke on toteutettu nuoria aikuisia osallistaen. Koko maata koskevan aineiston lisäksi hankkeessa on kerätty myös alueellista tietoa Vaasasta, Oulusta ja Helsingistä.