Tutkimus: Netti- ja postiäänestys tuplaisi seurakuntavaalien äänestysprosentin

 

Helsingin hiippakunnassa nuoret äänestivät enemmän kuin seurakuntalaiset keskimäärin.

Enemmistö alle 24-vuotiaista evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä sanoo äänestävänsä varmuudella seuraavissa seurakuntavaaleissa, jos äänestäminen on jatkossa mahdollista internetin välityksellä.

Kolme neljästä 16-17-vuotiaasta seurakuntavaaleissa äänestäneestä ilmoittaa äänestävänsä myös kuntavaaleissa, mikäli äänestysikärajaa laskettaisiin seurakuntavaalien tapaan myös näissä vaaleissa.

Asia käy ilmi tänään julkistettavasta Kirkon tutkimuskeskuksen seurakuntavaaleja käsittelevästä tutkimuksesta.

Valtaosa 16-24-vuotiaista evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä ilmoittaa äänestävänsä varmuudella seuraavissa seurakuntavaaleissa, jos nettiäänestäminen sallitaan vuoden 2014 seurakuntavaaleissa, kertoo tänään julkistettava seurakuntavaalien äänestämiskäyttäytymistä kartoittava tutkimus.

– Tämä poikkeaa selvästi koko väestön keskiarvosta. Mitä nuorempi ihminen on kyseessä, sitä varmemmin internetin käyttömahdollisuus lisää äänestysaktiivisuutta, kiteyttää tutkija Harri Palmu Kirkon tutkimuskeskuksesta.

Perheniemi trp.sh-neliö vkot25.-26.

Keski-ikäiset ja vanhemmat kansalaiset olisivat valmiita käyttämään hanakasti myös postiäänestysmahdollisuutta, jos sellainen olisi tarjolla. Tutkimuksessa 34 prosenttia vastaajista ilmoitti äänestävänsä seurakuntavaaleissa, jos se olisi mahdollista postitse.

– Se tarkoittaa, että viime vaalien äänestysprosentti (17) tuplaantuu, jos seuraavissa seurakuntavaaleissa mahdollistetaan posti- ja verkkoäänestäminen.

Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 1500:a iältään 16-79-vuotiasta suomalaista. Kohderyhmään kuuluivat sekä seurakuntavaaleissa äänestäneet että äänestämättä jättäneet.

Erityinen paino tutkimuksessa oli 16-18-vuotiaiden äänestyskäyttäytymisen selvittämisessä. Marraskuun seurakuntavaaleissa 16-vuotiailla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää vaaleissa.

 

Vaalikone ratkoi äänestyspäätöksiä

Alle 30-vuotiaat äänestäjät käyttivät ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa käytössä ollutta vaalikonetta selvästi ahkerammin kuin muu väestö.

– Yksi äänestämisen keskeinen syy on, että tuntee ehdokkaan tai mitä asioita hän ajaa. Vaalikoneella on keskeinen merkitys sekä äänestysaktiivisuuden lisääjänä että ehdokasvalinnan muodostamisessa. Vaalikone lisäsi tietämystä eri ehdokaslistojen arvoperusteista ja ehdokkaiden ajamista asioista, Palmu selvittää.

Toukokuussa julkistettu nuorisobarometri ennakoi seurakuntavaalien äänestysprosentin laskua. Ennuste meni pahasti metsään.

– Tietoisuus seurakuntavaaleista oli toukokuussa hyvin alhaisella tasolla. Kun me kysyimme samaa asiaa vaalien jälkeen, vain neljä prosenttia kaikista vastaajista ei ollut tietoinen vaaleista ja alle 30-vuotiaistakin vain seitsemän prosenttia.

Helsingin hiippakunnan alueella nuoret äänestivät jopa enemmän kuin seurakuntalaiset keskimäärin.

 – Nyt Helsingin hiippakunnan alueelta löytyvät seurakuntavaltuustojen nuorimmat luottamushenkilöt.

 

Äänestäjät pohtivat kirkon merkitystä viime vaaleja syvällisemmin

Tutkija Harri Palmun mukaan syksyn kiivas homokeskustelu näkyi seurakuntavaalien äänestysperusteissa.

– Ihmiset joutuivat selvästi miettimään seurakunnan ja kirkon merkitystä omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Se sai ihmiset äänestämään ja se vaikutti myös ehdokasvalintaan. Tässä oli selvä ero neljän vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin myös tehtiin vastaava tutkimus.

 

Miksi seurakuntalaisen äänestivät niin kuin äänestivät? Harri Palmun analysoi tuoretta seurakuntavaalitutkimusta Radio Dein Ajankohtaistunnilla 16.12. klo 9.03-10.00 ja uusintana kello 13.03-14.00.

Kuuntele, mitä tutkija Harri Palmu vastaa kysymykseen: ”Mitä eväitä seurakuntavaalit antoivat äänestysikärajan laajentamista koskevaan keskusteluun valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa?”

 
Dei, artikkeliban. 29.6.- MJa