Analyysin mukaan tähän ovat johtaneet muun muassa ekonomiset, sosiaaliset sekä ajankäytölliset tekijät.
Vaikka nuorten miesten keskuudessa uskonnollisuus on ollut kasvussa viime vuosina, naiset ovat edelleen laajasti tarkasteltuina miehiä uskonnollisempia. Miksi näin on?
Journal of Demographic Economics -lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa Gender and religion: a survey yritetään vastata tähän kysymykseen tarkastelemalla sukupuolten välisiä eroja uskonnollisuudessa ja uskonnollisessa aktiivisuudessa. Analyysissa tarkastellaan aiheeseen liittyviä tutkimuksia sosiaalisesta ja ekonomisesta näkökulmasta.
Tutkimuksen ovat laatineet Sascha O. Becker, Warwickin yliopistosta, Jeanet Sinding Bentzen Kööpenhaminan yliopistosta sekä Chun Chee Kok Louvainin katolisesta yliopistosta.
Sukupuolten välinen ero näkyy päivittäisessä rukouselämässä, uskonnollisissa yhteyksissä, sekä uskonnolle annetussa roolissa. Kristillisissä yhteiskunnissa naiset osallistuvat myös erilaisiin jumalanpalveluksiin tai tilaisuuksiin enemmän kuin miehet.
Tutkimus tarjoaa viisi vastausta kysymykseen, miksi naiset ovat miehiä uskonnollisempia:
1) Ajankäyttö ja kodin työnjako
Ensimmäinen teoria liittyy naisen ja miehen rooleihin työelämässä. Sen mukaan kotitalouden hoitamiseen keskittyneellä ja vähemmän työelämään osallistuvalla osapuolella on enemmän aikaa osallistua uskonnollisiin aktiviteetteihin. Perinteisesti naiset ovat kantaneet suuremman vastuun kodin asioista ja lastenhoidosta, jolloin heillä on ollut teorian mukaan paremmat mahdollisuudet ja matalampi kynnys muun muassa kirkossa käymiseen.
Teoriaa tukemaan esitetään Pew Centerin vuonna 2016 tekemää maailmanlaajuista analyysia, jonka mukaan kodin ulkopuolella työskentelevät naiset ovat yleensä kotona olevia naisia vähemmän uskonnollisia. Niissä yhteiskunnissa, joissa naiset ovat laajasti mukana työelämässä, naisten uskonnollisuus on heikompaa ja erot sukupuolten välillä ovat pienemmät kun tarkastellaan rukoilemista ja uskonnon merkitystä yksilön elämässä.
Myös palkan määrällä voi olla oma vaikutuksensa: USA:ssa korkeamman palkkaluokan mukaan tienaavat naiset ovat epäaktiivisempia uskonnollisesti kuin pienempituloiset. Miesten kohdalla tilanne on päinvastainen: siksi korkeimmassa palkkaluokassa miesten ja naisten välillä ei ole näkyvissä eroa.
Kuitenkaan ajankäyttö ja puolisoiden ekonominen asema ei täysin selitä miesten ja naisten välisiä eroja: hyvin tasa-arvoisissa ja sekulaareissa yhteiskunnissakin naiset ovat silti raportoidusti uskonnollisempia.
2) Riskinoton välttäminen ja varmistaminen
Yhtenä perusteluna naisten uskonnollisuudelle esitetään naisten suurempaa taipumusta välttää riskejä. Teoria perustuu mielipiteitä jakavaan väittämään, jonka mukaan on varmempaa uskoa kuin olla uskomatta ja näin vaarantaa mahdollinen elämä iankaikkisuudessa.
Tässä valossa uskonnottomuus voidaan nähdä tietynlaisena uhmaamisena tai holtittomuutena, joka on yleisempää miehille. Tutkielman analyysin mukaan miesten korkeampi toleranssi riskinotossa ja sääntöjen rikkomisessa on muun muassa johtanut siihen, että miehet syyllistyvät enemmän rikoksiin ja käyvät vähemmän kirkossa: ”Todelliset miehet ottavat, mitä haluavat. Vain nynnyt pelkäävät jumalallista rangaistusta.”
Uskonto voi tarjota turvaa myös konkreettisemmin: uskonnolliset yhteisöt tarjoavat tarpeen tullen materiaalista apua sekä emotionaalista ja sosiaalista tukea. Tällainen turvaverkko saattaa houkuttaa niitä, jotka haluavat elää riskittömästi tai ovat haavoittuvassa asemassa. Selitystä tukee havainto, jonka mukaan sekä miesten että naisten uskonnollisuus kasvaa luonnonkatastrofien yhteydessä – todennäköisesti uskonnon tarjoaman emotionaalisen turvan vuoksi.
Riskinottoon liittyvät kysymykset eivät kuitenkaan tutkijoiden mukaan voi olla ainoa selittävä syy uskonnollisuuden sukupuolieroille. Mikäli kuolemanjälkeiseen elämään uskominen ”varmuuden vuoksi” selittää sukupuolten välisiä eroja, silloin erojen tulisi olla suurempia niiden kohdalla, jotka uskovat kuolemanjälkeiseen elämään. Näin ei kuitenkaan tutkimusten valossa näytä olevan: sukupuolten välinen ero on suurempi niiden kohdalla, jotka eivät usko kuolemanjälkeiseen elämään.
3) Sukupuoliroolit ja identiteetti
Sekä tytöt että pojat kasvavat tietyssä kulttuurissa ja heihin kohdistuu tietynlaisia odotuksia – myös suhteessa uskonnollisuuteen. Naisten on monissa kulttuureissa odotettu ylläpitävän hyveellistä elämää, siveyttä ja hurskautta. Uskonnollisuus on saatettu nähdä osana ihanteellista naisellisuutta, joka heijastelee uskollisuutta ja moraalista sitoutuneisuutta esimerkiksi avioliittomarkkinoilla. Se on myös usein liitetty ”hyvään äitiyteen”.
Tässäkin teoriassa vaikutuksensa on sillä, että naiset ovat historian saatossa keskittyneet enemmän kotielämään, perheeseen ja yhteisöön: näissä uskonnolla on vahvempi vaikutus. Sen sijaan miesten identiteetti on kytkeytynyt enemmän työhön ja julkiseen elämään, jossa sekulaari rationaalisuus on enemmän arvostettua.
Historiallisesti tarkasteltuna uskonto on usein antanut naisille keinon selviytyä.
Miehillä saattaa olla painetta olla vaikuttamatta liian hurskailta erityisesti tietyissä kulttuureissa. Uskonnollisuus voi olla ristiriidassa vaikkapa machokulttuurin kanssa ja kirkossa käymistä voidaan pitää epämiehekkäänä.
Euroopassa tehtyjen tutkimusten valossa modernissa yhteiskunnassa sukupuolten välinen ero on kaventunut modernisaation, sekularisaation ja sukupuolten välisen tasa-arvon kasvaessa. Silti ero ei poistu kokonaan: jopa voimakkaasti sekularisoituneissa maissa naiset ovat uskonnollisempia kuin miehet.
4) Statusta ja tukea
Sosiologian ja psykologian näkökulmista uskonto voi antaa ihmiselle turvallisuudentunnetta sekä sosiaalista tukea. Vaikutus on suurin niille, jotka kokevat jonkinlaista puutetta tai stressiä. Useat tutkimukset osoittavat esimerkiksi sen, että yksinhuoltajaäidit saavat usein apua kirkollisista verkostoista. Historiallisesti tarkasteltuna uskonto on usein antanut naisille keinon selviytyä monien hankaluuksien ja puutteiden keskellä.
Sen lisäksi naiset ovat saattaneet saada kirkon piiristä sosiaalista statusta, jota ei ole ollut tarjolla muissa yhteyksissä. Esimerkiksi niissä yhteiskunnissa, joissa naiset eivät ole työskennelleet kodin ulkopuolella, uskonto ja kirkolliset yhteisöt ovat voineet tarjota vaihtoehtoisia tapoja kokea arvostusta, tarkoituksenmukaisuutta sekä yhteenkuuluvuutta.
USA:ssa 1960-luvulla tehty tutkimus osoittaa, että kirkot tarjosivat usein naisille paitsi sosiaalista verkostoitumista myös johtavia tehtäviä muun muassa erilaisten kirkollisten ryhmien ja hyväntekeväisyyden parissa.
5) Fysiologiset ja elinkaareen liittyvät tekijät
Tutkimusartikkelin mukaan yksi naisten korkeampaa uskonnollisuutta selittävä teoria liittyy naisten ja miesten fysiologisiin eroihin. Synnytys saattaa nimittäin kokemuksena vahvistaa äidin uskonnollista sitoutumista. Teorian mukaan naisen fysiologiset muutokset kuukautiskierrosta synnytykseen tuovat mukanaan ihmetyksen ja salaperäisyyden tunteita, jotka voivat herätellä hengellisyyttä.
Esimerkiksi USA:ssa meksikolaisten maahanmuuttajien parissa tehty tutkimus osoittaa, että synnytykseen ja synnytyksenjälkeiseen aikaan liittyviin positiivisiin kokemuksiin vaikuttivat rukoileminen sekä vahva tuki perheeltä ja kirkolta. Äitiys voi tätä kautta vahvistaa yhteyttä uskonnolliseen sitoutumiseen. Lisäksi lasten kasvattamiseen liittyvä arvojen opettaminen ja moraalisten kysymysten pohtiminen voi johtaa läheisempään uskonto-suhteeseen.
On myös otettava huomioon, että naiset usein elävät miehiä pidempään ja siksikin merkittävä osuus iäkkäämmistä kirkossakävijöistä on naisia.
6) Kilpailu sekulaarien ajanvietteiden kanssa
Viimeinen teoria liittyy uskonnollisten aktiviteettien ja sekulaarien harrastusten väliseen kilpailuun ajankäytöstä. Mikäli miehet osallistuvat enemmän sekulaareihin aktiviteetteihin kuten urheiluun, tämä voi osaltaan selittää sukupuolten välisiä eroja. Esimerkiksi jos nuoret pojat (ja heidän isänsä) todennäköisemmin pelaavat jalkapalloa sunnuntaisin kuin nuoret tytöt (ja heidän äitinsä), tämä voi vähentää kirkossa vietettyä aikaa.
Ajatusmalli perustuu vuoden 2008 tutkimukseen, jonka mukaan kauppojen sunnuntaiaukiolojen laajentaminen vaikuttaa kirkossa käymisen aktiivisuuteen.
Sukupuolijakauma muutoksessa
Naisten vahvempi uskonnollisuus on kokemassa ainakin osittaista muutosta Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Australiassa. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että nuoret miehet ovat joissain konteksteissa yhtä uskonnollisia tai uskonnollisempia kuin nuoret naiset. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan kehitys jatkuu ja onko kyseessä pysyvämpi muutos.
