Tutkimus: Läheiset suhteet vanhempiin voivat ehkäistä nuoruusiän psyykkisiä ongelmia

 

Kuvituskuva: Istockphoto

”Läheinen suhde vanhempaan tarjoaa suotuisan paikan kehitykselle ja kasvulle”, toteaa Anna-Maija Okker Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Amerikkalaisessa Penn Staten yliopistossa Pennsylvaniassa tehdyssä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään millä tavalla emotionaalisesti läheiset ja kannustavat suhteet lasten ja vanhempien välillä vaikuttavat lapsen itsetuntoon, painoon liittyviin huoliin sekä masennuksen oireisiin eri kohdissa murrosikää. Tutkimuksessa pyrittiin lisäksi erittelemään äidin ja isän vaikutus toisistaan.

”Halusimme tutkia missä kohtaa nuoruusikää läheisyys äitiin ja isään vaikuttaa suojaavasti kehonkuvaan liittyviin huoliin, masennuksen oireisiin ja huonoon itsetuntoon ja onko läheisyys voimakkaimmin yhteydessä positiivisiin tuloksiin jossain tietyssä iässä johonkin toiseen ikään verrattuna”, väitöskirjatutkija Anna Hochgraf kertoo Penn State Newsin mukaan. ”Halusimme myös nähdä oliko poikien ja tyttöjen välillä eroja”.

TV7 neliöb.16.-30.9.MJa

Isien erityinen merkitys

Tietoja analysoidessaan tutkijat totesivat, että isien ja äitien läheisyyden vaikutuksissa oli eroja. Tutkimuksessa havaittiin, että isillä oli laaja positiivinen vaikutus halki murrosiän sekä tytöille että pojille. Myös läheisillä äiti-suhteilla oli positiivinen vaikutus, mutta niissä vaikutus oli enemmän riippuvainen lapsen iästä eivätkä ne suojanneet kaikilta tutkimuksessa käsitellyiltä ongelmilta sekä tytöillä että pojilla.

Hochgraf sanoo löytöjen viittaavan siihen, että äidin merkittävän roolin lisäksi isillä saattaa olla erityinen merkitys nuoruusiän haasteiden selättämisessä. ”Usein teini-ikäiset ovat emotionaalisella tasolla läheisempiä äitiensä kuin isiensä kanssa ja äideillä on tapana käydä kannustavia keskusteluja lastensa kanssa useammin kuin isillä”, Hochgraf selittää.”Tämä saattaa tehdä emotionaalisesta läheisyydestä isien kanssa entistä merkityksellisempää ja vastaavasti suojaavampaa yleisiä nuoruusiässä koettuja ongelmia vastaan.”

Tutkittavina oli 388 nuorta 202:sta kahden vanhemman perheestä, joissa oli sekä isä että äiti. Tiedot kerättiin kolmena eri ikävuotena ikävuosien 12 ja 20 välillä. Tarkasteltavina olivat painoon liittyvät huolet, masennuksen oireet sekä itsetunto.

Isän ja nuoren läheisyys yhdistettiin vähäisempiin masennuksen oireisiin halki nuoruusiän.

Nuorten ja vanhempien välistä läheisyyttä arvioitiin vastaamalla kysymyksiin kuten miten usein nuori pyrkii saamaan äidiltään tai isältään neuvoa tai kannustusta ja kuinka usein nuori puhuu tunteistaan tai salaisuuksistaan vanhemmilleen. Kysymyksiin vastattiin numerolla yhdestä viiteen.

Isän ja nuoren läheisyys yhdistettiin vähäisempiin masennuksen oireisiin halki nuoruusiän. Äidin ja nuoren läheisyys yhdistettiin vähäisempiin masennuksen oireisiin keskinuoruudessa, noin 15-vuoden iässä.

Tutkijoiden löydöksiin kuului myös se, että isien läheinen suhde nuoreen yhdistyi vähäisempiin omaan painoon liittyviin huoliin sekä tytöillä että pojilla läpi lähes koko nuoruuden. Suurin vaikutus tyttöjen kohdalla saavutettiin keskinuoruudessa ja poikien kohdalla myöhäisnuoruudessa. Sen sijaan läheinen suhde äitiin yhdistettiin vähäisempiin painohuoliin ainoastaan poikien varhaisnuoruudessa.

Isien läheisyys yhdistyi tutkimuksessa korkeampaan itsetuntoon varhaisesta nuoruudesta keskinuoruuteen sekä tytöillä että pojilla. Äitien läheisyys yhdistyi parempaan itsetuntoon halki suurimman osan nuoruutta tytöillä ja varhais- ja myöhäisnuoruutta pojilla.

Tunne-elämän tukeminen

Läheisten suhteiden merkityksen nuoren kasvun tukemisessa näkee myös Anna-Maija Okker Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. ”Läheinen suhde vanhempaan tarjoaa suotuisan paikan kehitykselle ja kasvulle”, Okker kertoo Seurakuntalaiselle. ”Se tarjoaa paikan purkaa huolia, tunteita ja arjen takkuja. Vanhemman tehtävä on ottaa vastaan tunteita, kannatella ja toimia tunnepuskurina”, hän jatkaa. Okker toimii Vanhemmuuden verkkotuki -hankkeen suunnittelijana MLL:n auttavilla puhelimilla ja digitaalisilla palveluilla.

Yksinkertaistaen läheinen suhde tarkoittaa sitä, että nuori luottaa vanhempaansa – hän uskaltaa kertoa vanhemmalle tunteistaan ja vaikeistakin asioista. Kehitysvaiheeseen voi liittyä voimakkaitakin tunteenpurkauksia ja tunteet voivat vaihdella lyhyen ajan sisällä laidasta laitaan. ”Nuori voi vanhempien yllätykseksi linnoittautua huoneeseensa, mutta se ei sinällään tarkoita, että lapsella ja aikuisella olisi etäiset välit – nuori saattaa vain kaivata omaa rauhaa”, Okker selittää.

Tunne-elämän tukeminen on keskeinen vanhemmuuden tehtävä: nuorta voi tukea auttamalla tätä sanoittamaan tunteen, joka saattaa olla nuorelle itselleen epämääräinen tai vaikea ymmärtää. Joskus voi olla viisasta ottaa tunne vähäsanaisena vastaan.

Suhdetta voi korjata

Läheiset suhteet vanhempiin eivät kuitenkaan takaa sitä, etteikö ongelmia voisi tulla. ”Nuoruus on niin mullistavaa aikaa kehitysvaiheena, että se voi aiheuttaa kenelle tahansa haasteita joihin tarvitaan ulkopuolista apua”, Okker selittää. Hän korostaa sitä, että avun hakeminen on osoitus vastuullisesta vanhemmuudesta eikä sitä pidä hävetä. Okkerin käsityksen mukaan useimmat vanhemmat haluavat lastensa parasta ja hän kiittelee vanhempia, jotka hakevat apua hankaliin tilanteisiin.

Suhdetta voi korjata pienillä asioilla päivittäisissä kohtaamisissa, kuten toivottamalla joka ilta hyvää yötä.

Voiko huonoa suhdetta sitten korjata? ”Suhdetta voi ja pitää korjata”, Okker vastaa. Vanhempien syyttelylle ei kuitenkaan ole tilaa. ”Kun nuori tietää olevansa rakastettu ja hyväksytty, ollaan oikealla tiellä”, Okker sanoo. ”Aina on toivoa.” Suhdetta voi korjata pienillä asioilla päivittäisissä kohtaamisissa, kuten toivottamalla joka ilta hyvää yötä. Suhdetta korjaavat kokemukset ovat nuorelle tärkeitä.

Tärkeintä hyväksynnän ja rakkauden osoittaminen

Okker huomauttaa, että myös joku muu turvallinen aikuinen kuin oma vanhempi voi toimia nuoren tukena ja olla läsnä läheisenä aikuisena nuoren elämässä. Tärkeintä on, että on joku turvallinen aikuinen, jonka kanssa on läheiset välit.

Tärkeintä on kiinnostus nuorta kohtaan sekä hyväksynnän ja rakkauden osoittaminen. Vaikka nuoren käytös saattaa murrosiän myötä muuttua, hänelle on tärkeää tietää ettei häntä hylätä. Aikuisen tehtävänä on tasapainotella toisaalta antaen nuorelle vapautta ja mahdollisuudet kasvuun ja itsenäistymiseen ja toisaalta pidettävä turvalliset rajat ja otettava tunnekuohut vastaan.

 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa tukea kaikenikäisten lasten ja nuorten vanhemmille. Palveluita ovat Vanhempainpuhelin, chat ja nettikirjepalvelu. MLL:lla on myös Lasten ja nuorten puhelin, chat ja nettikirjepalvelu.

Tutkimus Developmental timing of parent–youth intimacy as a protective factor for adolescent adjustment problems on julkaistu  Journal of Family Psychology- julkaisussa ja siitä kertoi Penn State News (12.8.2021).