Turkin presidentti Erdogan puhuu uskonsodasta viitatessaan Itävallan imaamien karkottamispäätökseen

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan vuonna 2012. Kuva: Wikimedia Commons

Itävalta on päättänyt karkottaa kymmeniä imaameja ja sulkea moskeijoita. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on kritisoinut voimakkaasti Itävallan päätöstä.

Poliittisten johtajien puheet kuohuttavat nyt Euroopassa, jossa on totuttu rakentamaan rauhaa aina Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamisesta lähtien vuonna 1951. Turkin yksinvaltaisena pidetty presidentti Recep Tayyip Erdogan sanaili jotain historiallista, kun hän julisti Itävallan päätöksen karkottaa imaameja ja sulkea moskeijoita vievän maailmaa kohti uskonsotaa ristin ja puolikuun välillä. Aiheesta uutisoi Etelä-Saksassa ilmestyvä Süddeutsche Zeitung.

Uudenlaista äänestysjärjestelmää Turkkiin rakentaneen Erdoganin lausunnon taustalla on Itävallan hallituksen päätös ryhtyä toimiin poliittista islamia vastaan. Itävalta on ilmoittanut sulkevansa seitsemän moskeijaa ja karkottavansa kymmeniä uskonoppineita eli imaameja perheineen maastaan.

Turkin päämies puhui Istanbulissa lauantaina 9. kesäkuuta. Süddeutsche Zeitung luonnehtii Turkin pääkaupungista kantautunutta kritiikkiä teräväksi. Puheessaan Erdogan kysyi: ”Ajattelevatko he, ettemme reagoisi, kun he tekevät jotain tällaista?”

Itävallan sisäministeri Herbert Kickl oikeistopopulistisesta FPÖ-puolueesta selvitti, että Itävallan hallituksen päätöksessä on kyse henkisistä yhteyksistä turkkilais-islamistiseen kulttuurijärjestöön, Atibiin, jolla on monenlaista, tiedotuksellistakin yhteistyötä Turkin uskonnollisen viranomaisen, Diyanetin kanssa.

Itävallassa asuu noin 360 000 turkkilaista syntyperää olevaa ihmistä. Heistä 117 000 on Turkin kansalaisia.