Uutisvirta on täynnä pelkoa lietsovia otsikoita: kriisejä, uhkia ja epävarmuutta. Mutta mitä pelko pohjimmiltaan on, mitkä ovat sen vaikutukset arkeemme? Terapeutti ja kouluttaja Elli Meklin kertoo, että pelko ei katoa sitä välttelemällä. Kuitenkin jatkuva uhkaa sisältävien uutisten seuraaminen voi lisätä pelkoa ja ahdistusta. Hänen mukaansa turvan tunne syntyy yhteyteen hakeutuvasta rakkaudesta ja pelon syvemmästä ymmärtämisestä.
Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan pelko, Elli Meklin sanoo. Hänen mukaansa pelko painottaa uhkia ja estää meitä näkemästä mahdollisuuksia. Se voi kokonaisvaltaisesti kaventaa elämää. Siksi pelkoa ei tulisi vain sietää, vaan se tulisi kohdata.
Pelko kulkee ihmisen mukana syntymästä asti. Pieni lapsi on äärimmäisen altis pelkäämään, eikä hänellä ole vielä lainkaan kykyä rauhoitella itseään. Mikäli turvaa ei ole saatavilla aikuisen kautta, keho ja mieli virittyvät taistele tai pakene -tilaan.
– Kun perusturva puuttuu, lapsi alkaa rakentaa selviytymisstrategioita, jotka aikuisena ovat este elämälle, Meklin kuvaa.
Pelko asuu kehossa, mielessä ja hengellisyydessä
Meklin tarkastelee pelkoa holistisesti eli kokonaisvaltaisesti: psyykkisenä, fyysisenä, sosiaalisena ja hengellisenä ilmiönä.
– Jos kirjoitan pelosta, en voi sivuuttaa mitään näistä ulottuvuuksista. Pelko vaikuttaa hermostossa ja kehossa, muovaa ihmissuhteita, haastaa mielen tasapainoa ja koskettaa syvästi myös hengellisyyttä.
Meklin huomauttaa, että sekulaarissa keskustelussa hengellinen ulottuvuus usein sivuutetaan – vaikka monelle se on tärkein turvan lähde. Kristillisellä puolella on taipumusta unohtaa kehon ja psyyken osuus hyvinvointiimme.
Häpeän pesässä kasvaa pelko
Pelko ei synny tyhjästä. Siihen vaikuttavat perimämme lisäksi sellaiset haavat kuin häpeä ja syyllisyys. Meklin käyttää kuvaa hämähäkin pesästä: häpeä ja syyllisyys ovat kuin kehto, jossa pelko hautoo muniaan.
– Niin kauan kuin häpeä ja syyllisyys ohjaavat ihmistä, pelko voi hyvin. Kun ne tuodaan päivänvaloon, vapautumisen prosessi voi alkaa.
Erityisesti hengellisellä alueella on ilmiö, jota Meklin kutsuu ”uskonnolliseksi peloksi”. Se rakentuu usein vääristyneestä jumalakuvasta, jossa Jumala näyttäytyy enemmän pelottavana tuomarina kuin turvan lähteenä.
– Turvallinen jumalasuhde sitä vastoin vaikuttaa positiivisesti aivoihimme ja sitä kautta koko elämäämme.
Median ruokkimassa pelon kierteessä
Viime vuodet ovat olleet täynnä kriisejä: pandemia, sota Euroopassa, talouden heilahtelut ja luonnonkatastrofit. Meklin ruotii median pelkokeskeisyyttä kritiikkiä säästelemättä. Samalla hän tunnistaa median voiman: jatkuva uutisvirta muovaa perusturvaamme enemmän kuin huomaammekaan.
– Media osaa myydä pelolla. Emme reagoi mihinkään yhtä vahvasti kuin uhkaan, koska aivojen ensisijainen tehtävä on varmistaa selviytymisemme. Tämän pohjalta media otsikoi uutisvirtaa. Tarvitsemme tietoista päätöstä rajata sen seuraamista.
Hänen mukaansa kristilliset yhteisöt voisivat toimia – turvasatamina – paikkoina, joissa ei mässäillä uhilla, vaan juurrutaan rauhaan ja toivoon.
Pelko väistyy, kun sitä kohti kulkee
Meklinin ydinviesti on selkeä: pelko ei katoa välttelemällä. Päin vastoin, vältteleminen vahvistaa sitä.
– Kun uskallamme mennä kohti pelkoamme, annamme kehollemme viestin turvasta ja hälytys purkautuu hiljalleen. Pelko on hyvin biologinen asia, siksi ymmärrys sen biologisesta mekanismista auttaa meitä toimimaan oikein.
Pelon kohtaaminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaan se vaatii usein harjoittelua ja toisten tukea. Käytännön keinoja voivat olla hengityksen rauhoittaminen, luonnossa liikkuminen ja turvalliset ihmissuhteet.
– Turva on aina myös lahjaa. Me voimme antaa sitä toisillemme ja oppia ottamaan sitä vastaan ihmisiltä ja Jumalalta.
Rohkeus ei ole pelottomuutta
Meklin haluaa myös murtaa yhden väärinkäsityksen. Rohkeus ei tarkoita pelottomuutta. Se on kykyä edetä, vaikka pelottaisi. Rohkeus on rakkautta toiminnassa.
– Rakkaus avartaa, pelko kaventaa.
Meklin muistuttaa kuinka sanoma tiivistyy toivoon: pelkojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Jumala on erikoistunut pelkoihin ja niiden selättämiseen.
– Pelot voidaan voittaa – harvemmin kertaheitolla, mutta prosessina. Elämä on jatkuvaa kutsua kohti rauhaa.
*
Fakta
- Elli Meklin: luokanopettaja, terapeutti ja luennoitsija
- Aiemmat teokset: Nimesi on rakastettu (Aikamedia, 2022), joka nousi myyntimenestykseksi sekä Toivon päivityksiä ja Toivon päivityksiä – miesten vuoro (Aikamedia, 2023)
- Uutuus: Turvassa – tie peloista rauhaan (Aikamedia, 2025)
- Meklin tarkastelee pelkoa kokonaisvaltaisesti ja etsii keinoja, joilla turvaa voi rakentaa arjen keskelle
